Savolainen meijeri vinoilee myös toimitusjohtajalleen: "Tuotteiden alkuperä tulee murteen kautta luontevasti esiin"
Sanonnan mukaan savolaisen avatessa suunsa vastuu siirtyy kuulijalle. Siksi Maitomaan tiedotteista tehdään myös suomenkieliset versiot.
Tässä purkitetaan raejuustoa. Kuva: Pentti VänskäSuonenjokelainen meijeri Maitomaa on ottanut paikallisuuden brändikseen kaikessa viestinnässään. Savonkielisyys näkyy ja kuuluu tuotteissa, mainoksissa, työpaikkailmoituksissa, tiedotteissa ja yhtiön sisäisissä viesteissä.
Meijeri on päässyt rekrytoimaan viime vuosina usein ja rinta rottingilla. On haettu työn uattelijaa, kirjanpitelijää, tuotekuiskoojoo ja insinjööriä.
Toisaalta viime vuoden marraskuussa yhtiö tiedotti yt-neuvotteluiden tuloksesta, jossa päädyttiin vähentämään yhdeksän henkilötyövuotta. Tiedote otsikoitiin ”Vees silimissä” ja se jatkui: ”Eilissäpäevänä ol meijjän virmassa iha paska päevä.”
Savonkielisyys on ollut osa Maitomaan brändiä jo pitkään, toimitusjohtaja Markku Iivonen kertoo. Paitsi murretta, viestit sisältävät myös paljon huumoria. ”Savolaisuuteen kuuluu rempseä suhtautuminen elämään, ja kielellä leikkiminen on sen tärkeä osa.”
”Savolaiset tonkkaa tykimmin”, yhtiön verkkosivuilla kerrotaan. Kun Iivonen viime vuonna valittiin toimitusjohtajaksi, vinoiltiin päätöksestä kertovassa tiedotteessa tämän bisnesjargonille: ”kielpiätäki näemmä löötyy”.
Sanonnan mukaan savolaisen avatessa suunsa vastuu siirtyy kuulijalle. Siksi tiedotteista tehdään myös suomenkieliset versiot.
Erottuminen kannattaa, Iivonen kertoo. ”Lukujen valossa viestintä savoksi toimii kyllä. Se kertoo arvoistamme. Alueellisuus on meille tärkeää, ja tuotteiden alkuperä tulee murteen kautta luontevasti esiin. Savolaisittain sanottuna asia juurevoituu huomattavasti.”
Savonkieliset työpaikkailmoitukset ovat toimineet hyvin, ja osaajat ovat löytyneet joko läheltä tai kaukaa. Yhtiössä voi myös mahdollisuuksien mukaan tehdä etätyötä.
Työpaikoilla savolaisuus näkyy kuulemma eniten tervehdyksissä ja toivotuksissa. Viestinnän sanavalinnoista voi tulla vääntöä, sillä savoa voi puhua monilla eri tavoilla.
”Savolaisetkin saattavat olla sitä mieltä että se on vääränlaista savoa”, Iivonen kertoo. Ulkoisen viestinnän hoitavat markkinointitoimiston ”alkuperäiskansa”.
Korona on viime aikoina vaikuttanut ruokaostoksiin.
”Perusmaitotuotteissa kulutus on ehkä vähän lisääntynyt, kun ihmiset ovat enemmän kotona. Maitomaalla ei ole kovin paljon hotelli- ja ravintoalaa asiakkaina, joten sitä kautta emme ole kärsineet epidemiasta”, Iivonen kuvailee.
”Maitomarkkinatilanne on tiukka noin yleisesti, olemme ylituotantotilanteessa.”
Yhtiö on lanseerannut myös kauratuotteet.
- Osaston luetuimmat
