Päivi Suur-Uski kävelee usein Helsingissä Myllypuron liikuntapuiston kuntoportaissa. Kuva: Sanne Katainen
Ilmastotekoja tehdään energiapuolella, mutta sitä ei moni edelleenkään ymmärrä – ”Ympäristötietoiset miettivät enemmän jätteiden lajittelua ja ruokavalintoja”
Viime vuosi oli suomalaisille pikakurssi niin energian hintaan, omiin sähkösopimuksiin kuin oman kulutuksen seurantaan.Tilaajalle
Päivi Suur-Uski kertoo saavansa palautetta aina, kun on esillä mediassa. ”Viime vuonna en ehtinyt vastata kaikkeen palautteeseen. Aika ei ole enää riittänyt siihen.” Kuva: Sanne KatainenKorona-aikana suomalaisia opastivat Mika Salminen ja Hanna Nohynek, Ukrainan sodan syttyessä Mika Aaltola. Sähkön hinnan ampaistessa otsikoissa alkoi väikkyä yhä useammin Päivi Suur-Uskin nimi.
Motivan asiantuntija antoi viime vuonna noin 200 haastattelua medialle. Suur-Uskin alaa on kotitalouksien energiankäyttö ja -tehokkuus.
Puhelin alkoi soida, kun Venäjä kävi rajoittamaan maakaasun saatavuutta syksyllä 2021 ja energian hinta alkoi nousta.
Eniten haastatteluita oli alkusyksystä 2022, kun sähkön hinta nousi voimakkaasti ja talvea kohti oli uhka sähkökatkoista.
”Talvi on mennyt tosi hyvin. Vältimme uhkatilanteita sillä, että kuluttajat vähensivät sähkön käyttöä merkittävästi, 7–10 prosenttia koko syyskauden ajan. Nyt näyttää, että sähkökatkot eivät enää uhkaa”, Suur-Uski sanoo.
Insinöörin ammatti oli Suur-Uskin lapsuuden haave. Hän on kotoisin Anjalankoskelta. ”Olen syntynyt ja kasvanut lapsuuteni maatilalla.”
Kotona oli lehmiä ja Suur-Uski on tehnyt kaikkia maatilan töitä.
Kouvolassa Suur-Uski kävi ammattikoulun radio- ja tv-asentajalinjan ja muutti sitten Kotkaan insinööriopintoihin.
”Opiskeleminen ei ollut suurin intohimoni. Insinööriopinnoissa asiat kuitenkin veivät mukanaan. Sitä kautta tuli into opiskella lisää.”
”Opiskeleminen ei ollut suurin intohimoni. Insinööriopinnoissa asiat kuitenkin veivät mukanaan.”
Suur-Uski työskenteli muutaman vuoden insinöörinä, mutta työ ei kohdannut omaa arvomaailmaa. ”Halusin tietää enemmän ympäristöasioista.”
Hän lähti Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon opiskelemaan ympäristötekniikkaa.
”Lappeenrannassa silmät aukesivat sille, että ympäristöasiat ovat tosi paljon kiinni energia-asioista. Energiapuolella tehdään niitä ilmastotekoja.”
Tätä yhteyttä ei edelleenkään välttämättä ymmärretä.
”Ympäristötietoiset miettivät varmaan enemmän jätteiden lajittelua ja ruokavalintoja. Ne ovat saaneet näkyvyyttä.”
Sähkön hinnan reipas nousu sai viime vuonna suuren yleisön hereille.
”Viime vuonna kaikkien mielenkiinto heräsi energia-asioihin. Ne ovat koskettaneet monia hintojen nousun myötä.”
Sähkön säästäminen on Suur-Uskin mukaan kiinnostanut aiemmin pientä joukkoa, lähinnä sähkölämmittäjiä.
Valtionyhtiö Motiva selvitti jo kymmenen vuotta sitten sähkön säästämisen mahdollisuuksia pientaloissa. Sähkölämmityksen tehostamisen vinkit ovat pitkälti samoja kuin 1970-luvulla.
Viime vuosi oli suomalaisille pikakurssi niin energian hintaan, omiin sähkösopimuksiin kuin oman kulutuksen seurantaan. ”Näitä on neuvottu tekemään jo tosi kauan. Asiat ovat konkretisoituneet vasta nyt.”
Onko energian säästäminen pysyvä muutos? Sitä Suur-Uski ei pysty vielä sanomaan.
Pelkona on, että motivaatio energian säästöön häviää, kun hinnat palautuvat lähemmäs entisaikojen tasoa.
”Vähän voi löysentää, mutta ei palata entiseen. Toivon, että kaikille jäisi joku energiatehokkampi toimintatapa käyttöön.”
Jatkossa Suur-Uskista huomiota pitää kiinnittää sähkön säästämiseen ja kodin energiatehokkuuden parantamiseen suunnitelmallisemmin. ”Ehkä kotiautomaatio hoitaa tulevaisuudessa sitä, mitä nyt olemme itse väännelleet ja käännelleet.”
Entistä useampi suomalainen ostaa jatkossakin Suur-Uskin mukaan sähköä, jonka hinta vaihtelee.
”Sähkön riittävyydestä ei tarvitse enää puhua, mutta leikataan kulutushuippuja.”
Hän muistuttaa, että kysymys ei ole vain hinnasta. ”Olemme kaikki osa energiankäytön vihreää loikkaa. Meidän pitää päästä eroon fossiilisista polttoaineista.”
”Ympäristötietoiset miettivät varmaan enemmän jätteiden lajittelua ja ruokavalintoja.”
Motivan kuluttajien energianeuvontaan tuli viime vuonna yli tuplamäärä kysymyksiä edellisvuoteen nähden. Motiva on myös palkannut lisää väkeä.
”On vaikea löytää yleisiä neuvoja, jotka sopivat kaikille. Kodit ovat erilaisia, ne on rakennettu eri aikakaudella. On erilaisia lämmitysjärjestelmiä ja ilmanvaihtoratkaisuja. Erilaiset ihmiset asuvat niissä”, Suur-Uski sanoo.
”Maaseudulla käytetään puuta ihan toisella tavalla kuin kaupungissa. Liikkuminen on paljon isommassa roolissa kuin täällä ja asunnot ovat yleensä suurempia.”
Energiakriisi on nostattanut keskustelua siitä, pitäisikö asunnot suunnitella muuntojoustavammiksi, jotta joitain tiloja pystyisi helpommin jättämään kylmäksi.
”Kaikista kylmimpään aikaan olisi pienemmät asuintilat. Näin toimittiin ennen aikaan, jätettiin salit ja yläkerrat kylmiksi. Nykyään kaikki varastotilatkin lämmitetään, ennen ne olivat kylmiä.”
”Olemme kaikki osa energiankäytön vihreää loikkaa. Meidän pitää päästä eroon fossiilisista polttoaineista.”
Mitä Suur-Uski muuttaisi suomalaisessa rakentamisessa?
”Asumisessa kannattaisi valita kaikkein energiatehokkaimpia ratkaisuja.”
Lainsäädäntö ohjaa Suur-Uskin mukaan periaatteessa energiatehokkuuteen. Rakentaessa voi kuitenkin valita ei-energiatehokkaita ratkaisuja.
”Viime vuosikymmenien rakentamisessa on tehty tosi isoja kylpyhuoneita ja saunoja joissa on lasiseinä ja kiviseinä. Ne kaikki lisäävät saunan energiankulutusta. Koko suuren kylpyhuonetilan pitää olla tosi lämmin, jotta tarkenee käydä suihkussa.”
”Fiksua olisi miettiä asuintilojen neliöitä. Rakentamisessa on nyt palattu pienempiin neliöihin. Välissä tehtiin tosi isoja pientaloja ja lämmitys vie energiaa.”
Suur-Uski muutti Helsinkiin 12 vuotta sitten. Sitä ennen hän kulki pitkää työmatkaa Kotkasta ja Kouvolasta pääkaupunkiseudulle junalla ja bussilla.
”En halunnut pitkää työmatkaa enää, kun nuorimmat lapset olivat pieniä.”
Hän kertoo vastustaneensa Helsinkiin muuttamista. Elämä pientaloalueella ei kuitenkaan ole kovin erilaista, asui sitten Helsingissä tai maaseutukunnassa.
”Ainoa ero on, että kaikkia palveluita on saatavilla. Joukkoliikenne ei kuitenkaan palvele kaikkia. Jossain määrin olemme saman asian äärellä kuin maalla: lapsiperheet joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja yksityisautolla.”
Suur-Uskin puoliso asuu Tuusulassa ja työskentelee maa- ja metsätalousyrittäjänä. ”Olen osa-aikakaupunkilainen ja osa-aikamaalainen.”
”Ymmärrän, että asuminen on hyvin erilaista maalla ja kaupungissa. Se on minulle voimavara omassa työssäni.”
Päivi Suur-Uski
Syntynyt Anjalankoskella.
Harrastus: Maastopyöräily. Pyöräilee Lapissa useamman viikon vuodessa.
Perhe: neljä lasta ja avopuoliso
Koulutus: tuotantotalousinsinööri, Kotkan ammattikorkeakoulu ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Asuu Helsingissä, kakkoskoti Tuusulassa ja kesämökki Kouvolassa.
- Osaston luetuimmat
