Monissa kunnissa asunnottomia on vain yksi. ”Ihmettelen, onko täysin mahdotonta järjestää yhden ihmisen asuminen, että miksi kunta tai kaupunki ei pysty siihen”, pohtii työelämäprofessori Juha Kaakinen. Kuva: Jaana Kankaanpää
Kirkko haluaa auttaa kaikkia, mutta kodittomia se ei majoita
Jos joutuu kodittomaksi maaseudulla, yöpaikan saaminen on vaikeaa. Kirkkoherra kertoo, miksi kirkko ei pysty majoittamaan asunnottomia.Tilaajalle
Maaseudulla asunnottomat majailevat yleensä läheisten tai tuttavien luona. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääKodittomia oli viime vuonna 81 kunnassa. Luku saattaa olla suurempi, sillä 83 kuntaa ei antanut tietoa asunnottomista. Lukemat perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran vuoden 2023 tilastoihin.
Joka viides asunnoton Suomessa elää pääkaupunkiseudun tai isojen kaupunkien ulkopuolella.
Pohjanmaan maakunnassa Pietarsaaressa asunnottomia on 30.
”Asunnottomuus on tragedia. Vanha kansakin sanoo, että kunhan on katto pään päällä ja läheisiä ympärillä, niin se riittää. Mutta jotakin vaikeaa on elämässä tapahtunut, ettei ole kotia”, sanoo kirkkoherra Lotta Endtbacka Pietarsaaren evankelis-luterilaisesta seurakunnasta.
Seurakunnalla ei ole hänen mukaansa mahdollisuutta tarjota hätämajoitusta asunnottomille. Diakoniatyöntekijä voi tarjota henkisen tuen lisäksi esimerkiksi lahjakortteja ruoka- tai vaateostoksiin.
Seurakunnat tarjosivat turvapaikanhakijoille yöpymissijaa tiloissaan vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan.
”Ajatus jokaisen auttamisesta on tärkeä. Mutta jos seurakunta alkaisi antaa yömajoitusta, yhteiskunnan vastuu pienenisi. Mikäli kirkko järjestäisi asunnottomille majoitusta, ihminen ei pahimmillaan saisi lakisääteistä apua, kuten pitkäaikaista asuntoa tai toimeentulotukea”, Endtbacka sanoo.
Maaseudun asunnottomuus on ilmiönä marginaalinen. Asunnottomuus on keskittynyt aina kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Tilastot ulottuvat tosin vain vuoteen 1986. Syy asunnottomuuden keskittymiseen suuriin kaupunkeihin on se, että ihmiset ovat hakeutuneet aina palvelujen piiriin. Asiaa valottaa työelämäprofessori Juha Kaakinen Tampereen yliopistosta.
Kaakisen mukaan yhteisöllisyys maaseudulla voi osaltaan ehkäistä asunnottomuutta. Maaseudulla todennäköisesti kukaan ei joudu viettämään yötään taivasalla, vaan peti löytyy esimerkiksi sukulaisen tai ystävän luota.
”Uskon, että maaseudulla on suuria eroja. Joiltakin paikkakunnilta löytyy suvaitsevaisuutta ja toisista huolehtimista, mutta toisista ei.”
Hätämajoituksia ei haja-asutusalueelta tai taajamista löydy. Ne keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Kaakinen korostaa, että hätämajoitukset eivät ratkaise asunnottomuutta. Siksi niitä ei siellä juurikaan ole.
Pietarsaari on asukasluvultaan suhteellisen pieni kaupunki, siellä elää reilut 19 400 ihmistä. Suomen asunnottomuustilastoissa se on kuitenkin 15. suurin paikkakunta, joissa on kodittomia. Lähes yhtä suuria paikkakuntia asukasmäärältään ovat muun muassa Kempele ja Jämsä.
”Alueen asunnottomuus johtuu osittain asuntopulasta. Kaupungin vuokra-asuntoihin on pitkät jonot. Etenkin pieniä ja kohtuuhintaisia asuntoja on ollut tarjolla vähäisesti”, kertoo asumisneuvoja Satu Benssammoude Fastighets ab Ebba kiinteistö Oy:lta.
Ebba on Pietarsaaren omistama vuokra-asuntoyhtiö.
Pietarsaaren asunnottomista kaksitoista on nuoria aikuisia eli vähintään 18-vuotiaita.
Kaakisen mukaan nuorten asunnottomien kasvua selittävät maksuongelmat ja luottovelat. Nuoret asuvat yleensä kavereidensa nurkissa.
Kodittomuuteen voivat johtaa taloudelliset ongelmat, työpaikan tai parisuhteen menetys tai päihde- ja mielenterveysongelmat. Kaakisen mukaan ei pidä tehdä päätelmää, että kaikki asunnottomat olisivat päihteidenkäyttäjiä.
”Suomessa on puoli miljoonaa päihteidenkäyttäjää, joista valtaosa asuu omissa kodeissaan”, hän muistuttaa.
Benssammoude toivoo Pietarsaareen samanlaista kotikuntoutusmallia kuin Vaasassa on. Asunnottomien päihteidenkäyttäjien tilanne on synkkä, sillä esimerkiksi Pietarsaaressa he eivät voi saada akuuttia yöpymispaikkaa.
”Vaasassa asunnottomille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarjotaan väliaikainen asunto ja he saavat ohjausta sekä tukea asumiseen. Olemme todenneet, että pelkät seinät eivät asioita muuta, jos elämä ei ole tasapainossa.”
”Olemme todenneet, että pelkät seinät eivät asioita muuta, jos elämä ei ole tasapainossa.” Satu Benssammoude
Pohjois-Pohjanmaan Nivalassa asunnottomia on viisi vuoden 2023 tilastojen perusteella. Ara-tilastoon oli päätynyt väärä luku, sillä siinä asunnottomia Nivalassa ilmoitettiin olevan 23.
”Eräs syy asunnottomuuteen Nivalassa on, että vuokra-asunnoista on ollut pitkään pulaa. Tietääkseni kukaan ei nuku yötään ulkona, vaan asunnottomat majailevat tuttavien luona”, kertoo toimitusjohtaja Simo Hautamäki Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodilta.
Tutkija Kaakinen miettii, eikö Nivalan kokoisen paikkakunnan olisi mahdollista järjestää hetkeksi ilmainen asunto kodittomille. Nivalassa asunnottomien määrä on kuitenkin vähäinen.
Kaakinen on yksi asunto ensin -periaatteen kehittäjistä, kun hän oli töissä Y-Säätiöllä. Periaatteen mukaan asunto on ihmisoikeus ja kansalaisen perusoikeus.
”Nivala ei pysty tarjoamaan ilmaisia asuntoja, koska vuokra-asuntoja ei ole tarjolla”, Hautamäki vastaa.
Kodittomuudelta suojaavat parhaiten ennaltaehkäisevät palvelut, arvioi Benssammoude Pietarsaaresta.
”Teemme esimerkiksi kiinteistöhuollon työntekijöiden kanssa tiivistä yhteistyötä. He ottavat meihin yhteyttä, jos huomaavat, että asukkaan koti on täynnä tavaraa, roskia on paljon viemättä tai joku unohtaa toistuvasti kotiavaimensa. Nämä ovat usein merkkejä siitä, että elämänhallinnassa on haasteita, esimerkiksi mielenterveyden, päihteiden tai alkavan muistisairauden kanssa.”
Tällaisissa tilanteissa asumisneuvoja ottaa yhteyttä asukkaaseen, kartoittaa hänen tilannettaan, tekee esimerkiksi maksusuunnitelman vuokran maksamiseen ja on herkästi yhteydessä sosiaalityöntekijään.
”Yhteistyöllä on päästy hienoihin muutostarinoihin. Mahdollinen häätö on voinut peruuntua.”
- Osaston luetuimmat
