Pohjois-Karjalan kasvatti Pietu Heiskanen juoksee pitkiä lenkkejä Helsingin metsäisessä keskuspuistossa. Tuore uutisankkuri käy mielellään viikonloppuisin munkkikahveilla Maunulan ulkoilumajalla. Kuva: Jarno Mela
Iltauutiset olivat jäädä Pietu Heiskaselta lukematta – vaneritehtaan työntekijät pelastivat nuoren uutisankkurin pulasta
Moni television katsoja on saattanut huomata uuden kasvon Ylen pääuutislähetyksissä. 25-vuotias Pietu Heiskanen on entinen nuoriso- ja opiskelijapoliitikko Pohjois-Karjalasta.Tilaajalle
Ylen uusi uutisankkuri Pietu Heiskanen pitää tärkeänä, että erilaisten ihmisten ääni tulee kuuluville Ylen uutisissa. Kuva: Jarno MelaYlen uudelle uutisankkurille Pietu Heiskaselle meinasi käydä kylmät tänä talvena. Nuori mies hälytettiin nopealla varoitusajalla juontamaan iltauutisia, kun hän oli vierailemassa kotiseudullaan Pohjois-Karjalassa.
Heiskanen ajoi aamulla kiireessä autonsa kiinni lumivalliin Joensuun rautatieasemalla.
”Huusin läheisen vaneritehtaan työntekijöitä apuun ja soitin siskolleni. Ehdin juosta viime tipassa Helsingin aamujunaan. Siskoni ja tehtaan työntekijät kaivoivat auton lumivallista. Läheltä piti, että puoli yhdeksän uutiset olisi jäänyt lukematta”, hän kertoo.
Moni television katsoja on saattanut huomata uuden nimen Ylen TV1:n pääuutislähetyksissä. 25-vuotias Heiskanen luki iltauutiset ensimmäistä kertaa viime vuoden syyskuussa.
”Kyllähän ensimmäinen kerta puoli yhdeksän uutisten juontajana jännitti. Olen kuitenkin ajatellut, että ei tämä ole elämää suurempi duuni. Itseään ei kannata ottaa liian vakavasti.”
”Eräs katsoja kyllä sanoi, että murre paistaa läpi. Se oli hänen mielestään kielteinen asia.”
Heiskanen on saanut uutena ruutukasvona paljon kannustavia viestejä yleisöltä. Hän toivoo, että journalistisista valinnoista ja uutissisällöistä tulisi jatkossa myös enemmän palautetta.
”Uutisten näkökulmista saa ja pitää olla eri mieltä. Kaikilla ankkureilla oma tyylinsä, ja asia on ensisijainen.”
Pietu Heiskanen lukee uutisankkurina muiden toimittajien tuottamia uutisia. Työ sisältää esiintymisen lisäksi monta asiaa, kuten tekstien muokkaamista, päivän uutisaiheiden läpikäyntiä ja yhteistyötä toimittajien kanssa.
”Seison sataprosenttisesti lukemieni uutisten takana. Olen koittanut perehtyä tv-uutisten kaikkiin aiheisiin mahdollisimman syvällisesti.”
Savo-Karjalassa, eli Joensuussa, Iisalmessa ja Kuopiossa lapsuutensa viettänyt ankkuri puhuu lähtökohtaisesti valtakunnallisissa uutislähetyksissä yleiskieltä.
”Eräs katsoja kyllä sanoi, että murre paistaa läpi. Se oli hänen mielestään kielteinen asia.”
Heiskanen on tuore valtiotieteiden maisteri. Ankkurivuorojen lisäksi hän työskentelee Ylellä esimerkiksi ulkomaanuutisten ja verkkouutisten toimittajana.
Heiskanen kokee, että Ylen television puoli yhdeksän uutisilla on edelleen vahva symbolinen merkitys; katsojamäärä on iso.
Uutisten seuraamisessa on tapahtunut Pietu Heiskasen mukaan sama asia kuin esimerkiksi musiikin kuuntelussa. Eri-ikäiset ihmiset katsovat uutisia erilaisista välineistä, mitä kautta myös kokemusmaailmat irtaantuvat toisistaan.
”Nuorena ihmisenä kulutan itsekin paljon uutisia verkosta ja kuuntelen podcasteja. Maailmassa on tarjolla valtavasti viihdyttävää videosisältöä, mutta myös audion eli radion suosio vaikuttaa olevan suurta. Podcastit ovat oikeastaan radio-ohjelmia.”
Heiskanen kokee, että Ylen television puoli yhdeksän uutisilla on edelleen vahva symbolinen merkitys; katsojamäärä on iso.
”Esimerkiksi Matti Röngän viimeinen uutislähetys tavoitti jopa 1,3 miljoonaa katsojaa. Arvostan Ylessä sitä, että monet sisällöt tavoittavat edelleen merkittävän osan suomalaisista. Uutisten lisäksi voi mainita vaikka Uuden musiikin kilpailun, Ylen verkkosisällöt ja presidenttitentit”, Heiskanen sanoo.
Monet yleisradion televisiouutisten ankkurit ovat jäänet kansakunnan yhteiseen muistiin. Röngän lisäksi Heikki Kahila, Kari Toivonen, Eva Polttila, Arvi Lind ja Piia Pasanen tulevat esimerkkeinä mieleen.
Ei unohdeta myöskään MTV3:n tunnettuja uutisankkureita, kuten Urpo Martikaista, Keijo Leppästä, Pirjo Nuotiota ja Kirsi Alm-Siiraa.
Arvi Lind sai lopulta lempinimen ”Suomen luottavin mies” ja helmikuussa eläköitynyt Matti Rönkä peri Ylellä myöhemmin kunniakkaan tittelin. Miltä luonnehdinta kuulostaisi tulevaisuudessa Pietu Heiskasesta?
”Siihen tarvittaisiin parikymmentä vuotta lisää ikää ja kokemusta. Lind ja Rönkä saivat asemansa vuosikymmenten työn tuloksena, ja nämä kaverit olivat sen ansainneet.”
Pietu Heiskanen epäilee, voiko hänen ikäpolvensa ihminen edes ajatella, että olisi yhdessä ammatissa koko työuransa ajan.
”Yle on toki täynnä mahdollisuuksia. Mistä sitä ikinä tietää.”
Pietu Heiskanen ajautui journalistiksi sattumalta opiskeluaikana, eikä hänelle ole varsinaista esikuvaa suomalaisista uutisankkureista.
Yhteiskunnallisista asioista nuorukainen sen sijaan kiinnostui jo varhaisessa vaiheessa. Ennen toimittajauraansa hän ehti työskennellä Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajana ja luottamustoimessa Pohjois-Karjalan keskustanuorten puheenjohtajana.
”Minusta se on arvostettava asia, että toimittajilla on kokemusta myös toimitusten ulkopuolisesta maailmasta. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi erilainen opintotausta, harrastus tai juuret eri puolilla Suomea.”
Heiskanen muutti Helsinkiin ensimmäisen kerran jo seitsemän vuotta sitten, mutta itäsuomalainen tuntee edelleen pääkaupunkiseudulla kroonista juurettomuutta.
Hän pitää tärkeänä, että erilaisten ihmisten ääni kuuluu ja näkyy Ylen uutisissa.
”Olen huolissani siitä, että Suomeen syntyy katvealueita, joissa kukaan toimittaja ei seuraa päätöksentekoa. Sama kehitys on meneillään sekä maaseudulla että kaupungeissa. Mediassa puhutaan paljon esimerkiksi keskusta-alueiden elinvoimasta, vaikka suuri osa ihmisistä asuu lähiöissä ja taajamissa.”
Pietu Heiskanen kuvailee itseään toimittajana asiapentiksi ja maanläheiseksi perusjampaksi.
”Olen lähtökohtaisesti hieman ujo ihminen. Yllättävää, että päädyin näinkin julkiseen työhön.”
Olen huolissani siitä, että Suomeen syntyy katvealueita, joissa kukaan toimittaja ei seuraa päätöksentekoa.
Pietu Heiskanen
Ikä: 25 vuotta (syntynyt v. 1998)
Syntymäpaikka: Savonlinna
Ammatti: Toimittaja ja uutisankkuri
Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto. Tarkasteli gradussaan, miten Nato-jäsenyys muuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Harrastaa lenkkeilyä, lukemista ja luonnossa liikkumista.
Pietu Heiskanen on piinkova urheilumies. Hiihto on työkiireiden vuoksi jäänyt tänä talvena, mutta hän esimerkiksi juoksee 20–30 kilometrin juoksulenkin Helsingin keskuspuistossa noin kerran viikkoon.
Uutistenlukijan työ on iltapainotteista, joten Heiskanen käy lenkillä ennen televisiolähetystä.
”Parhaat ideat syntyvät lenkkitossut jalassa, kun ei ole muita ulkopuolisia ärsykkeitä.”
Juoksemisen lisäksi Heiskanen viihtyy vapaa-ajalla metsässä. Hän marjastaa, vaeltaa ja kalastaa kaverien ja tyttöystävän kanssa.
”Olen kasvanut eränkäyntiin isän ja ukin esimerkin kautta. Arvostan ylisukupolvisuutta, hiljaista tietoa ja taitoa, mikä liittyy luonnossa olemiseen ja kulkemiseen.”
Pietu Heiskanen kalastaa järvistä haukea, ahventa ja kuhaa. Lapissa hän käy pyytämässä harjusta ja rautua.
”Suosikkiruokani on itse pyydetty nieriä paistettuna. Tietysti myös haukipullat ovat tosi hyviä. Ympäristöstä huolehtiminen ja kohtuullisuus ovat minulle tärkeitä asioita järvikalastuksessa”, Heiskanen korostaa.
Pietu Heiskanen rentoutuu vapaa-ajalla metsässä. Hän kalastaa, marjastaa ja tekee pitkiä vaelluksia kavereiden ja tyttöystävän kanssa. Kuva: Jarno Mela- Osaston luetuimmat
