Suomalaisten kunto huolettaa Juha Mietoa: "Mistä rahat terveydenhuoltoon?"
Juha Mieto innostaa suomalaisia liikkumaan ja väsymään. ”Ihmiset rupeavat olemaan terveyspalveluiden tarpeessa aivan liian varhain, jos he eivät nuorena liiku, väsytä itseänsä ja nuku tarpeeksi."
Miten suomalaiset voivat, mikä on kansanterveyden tila, Juha Mieto miettii. Hän otti usein kantaa kunto- ja koululiikuntaan sekä terveydenhuoltoon myös kansanedustajavuosinaan 2007–2011. Moninkertainen hiihdon arvokisamitalisti Mieto täytti 70 vuotta 20.11.2019. Kuva: Johannes TervoJuha Mietoa huolettaa, miten käy, kun lääketiede kehittyy koko ajan ja keskimääräinen elinikä nousee.
"Kohta jokainen elää satavuotiaaksi. Siinä ei riitä mitkään rahat porukan hoitamiseen. Ei sittenkään, vaikka kaikki verotuotot pantaisiin terveydenhuoltoon.”
Rahat loppuvat varmasti, jos jo nuoret ikäluokat ajautuvat terveyspalveluiden suurkäyttäjiksi. Ongelmia on pystyttävä ehkäisemään ennalta.
Mieto on kotoisin maatalosta, joka oli isän ja äidin työpaikka. Jo lapsena Juha kulki isänsä mukana metsätöissä. Lapset osallistuivat tilan töihin muutenkin.
”Kakarat osallistuivat moniin töihin. Jos tänä päivänä kakarat joutuisivat tekemään yhtä paljon työtä, herkkähipiäiset olisivat sanomassa, että lapsityövoimaa käytetään hyväksi."
Kun eivät olleet vanhempiaan auttamassa, kylän lapset peuhasivat paljon keskenään. Monenlaisiin leikkeihin ja retkiin ehdittiin. Vielä 1950-luvulla ei ainakaan televisio houkutellut tenavia taikapiiriinsä.
"Meille hommattiin televisio syksyllä 1964, jotta nähtäisiin, kun Pauli Nevala heittää keihästä Tokion olympialaisissa", Mieto kertoo.
"Niiden kisojen on muuten täytynyt olla aikaan myöhään syksyllä. Meillä nostettiin sokerijuurikasta samoihin aikoihin. Juurikas nostettiin melkein aina viimeisenä, jotta sokeripitoisuus tulisi mahdollisimman korkea."
Mieto muistaa oikein: Tokion olympialaiset järjestettiin lokakuussa. Avajaisia vietettiin lokakuun 10. päivänä. Päättäjäisjuhlallisuudet olivat 24.10.1964.
Miedon ruokajuoma on maito. Nykyisin hän juo sinistä maitoa, vaikka se aluksi kurrilta maistuikin.
”Meillä oli kotona lehmiä. Kakarana juotiin lämmintä maitoa melkein suoraan tissistä.”
Mieto muistelee, kun hän tuli ensimmäisen kerran armeijasta lomille.
”Matkustin Kajaanista Kurikkaan lomalle. Se oli aika pitkä reissu sen aikaisilla yhteyksillä. Tulin yöllä kotiin. Janoissani ja nälissäni join maitoa yhtä soittoa kolme litraa."
- Osaston luetuimmat
