Kriisi ajaa suomalaiset säästämään, mutta sijoittaminen on edelleen suositumpaa länsinaapurissa
Oman talouden turvaaminen tuntuu suomalaisista tarpeelliselta, kun ajat ovat huonot. Viimeksi säästämisintoa kasvatti finanssikriisi, nyt koronakriisi.
Suomalaisten sukanvarsi on yleensä pankkitili. Kuva: Juho LeskinenKriisi saa suomalaiset säästämään, eikä koronakriisi ole tässä tapauksessa poikkeus, kertoo liiketaloustieteen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta. Koronaa edeltävä, säästämisintoa kasvattanut kriisi oli vuosien 2007–2009 finanssikriisi.
Säästäväisesti eläminen ei sinänsä ole Suomessa uutta, mutta elintason nousu on muuttanut säästämisen mahdollisuuksia valtaosalla suomalaisista.
”Säästämisellä oli sotien jälkeen aivan eri merkitys kuin nykyään, sillä jokaisen maitolitran hinta vei keskivertosuomalaisen kukkarosta suhteellisesti suuremman siivun kuin mitä se nykyään tekee”, Rothovius huomauttaa.
Säästämisellä ja sijoittamisella on kuitenkin selvä ero, hän lisää. Säästämiseen yhdistyy ajatus siitä, ettei rahaa kuluteta ylen määrin. Sijoittamisesta, eli säästöille tuottojen hakemisesta, puhuminen oli vielä viime vuosituhannen puolella suoranainen tabu.
”Tässä asiassa asenneilmapiiri on onneksi muuttunut muutamassa vuosikymmenessä paljon, ja ihmiset kehtaavat kertoa säästöistään, ja myös sijoittamisesta. Omassa nuoruudessani sellainen ei todellakaan olisi ollut kaikissa piireissä sosiaalisesti hyväksyttävää”, Rothovius sanoo.
Yksi syy avoimemman rahapuheen ilmapiiriin on sosiaalisessa mediassa. Mitä enemmän rahaa käsitellään blogeissa ja podcasteissa, sitä useampi uskaltautuu aiheesta puhumaan.
Suomalaisten säästämistavoissa on Rothoviuksen mukaan parantamisen varaa.
”Ongelman ydin on siinä, että suomalaiset säästävät edelleen lähinnä tilille. Pankkitili ei tuota mitään, eli sillä tavoin on hankala kartuttaa esimerkiksi vanhuuden eläketurvaa. Pientä riskiä kannattaisi sietää.”
Vähittäistä muutosta on kuitenkin havaittavissa, Rothovius huomauttaa. Esimerkiksi vuoden 2020 alussa suomalaisten käyttöön tulleet osakesäästötilit lisäsivät suomalaisten innokkuutta sijoittaa nimenomaan osakkeisiin.
Rothoviuksen mukaan säästämiseen ja sijoittamiseen liittyy myös kulttuurieroja jopa lähimpien naapurimaiden välillä. Suomalaisilla on perinteisesti ollut tapana maksaa asuntolaina mahdollisimman nopeasti pois, ja lainanlyhennykset syövät usein kotitalouden koko säästövaran. Tämä johtaa siihen, että suomalaiset aloittavat sijoittamisen keskimäärin verrattain myöhään.
Ruotsissa asuntolainoja lyhennellään yleensä pienemmissä erissä, jos ollenkaan, ja ylimääräinen raha sijoitetaan osakemarkkinoille. Rothoviuksen mukaan tähän tiivistyy naapurimaiden ero: Ruotsissa on tavallista, että kotitaloudella on sekä lainaa että osakesalkku.
”Tämä on yksi syy, miksi Ruotsin talous pärjää paremmin.
Suomalaisten säästöt ja velat
- Suomessa kotitalouksilla on noin 90 miljardia euroa käyttötileillä ja noin 40 miljardia sijoitettuna pörssinoteerattuihin osakkeisiin, noin 25 miljardia sijoitettuna kotimaisiin sijoitusrahastoihin ja noin 3 miljardia ulkomaisiin sijoitusrahastoihin.
- Vuoden 2020 tammi–marraskuussa suomalaiset avasivat yli 130 000 osakesäästötiliä. Eniten niitä ovat avanneet Nordnetin asiakkaat.
- Yli 60 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunnoissa ja maassa.
- Kotitaloudet ovat 2000-luvulla velkaantuneet nopeasti. Asuntokuntien kaikki velat kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2018 reaalisesti 118 prosenttia, mutta vastaavana aikana niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat reaalisesti 38 prosenttia.
- Vuosien 2002 ja 2018 välillä asuntovelat kasvoivat 140 prosenttia.
- Lähteet: Suomen Pankin tilasto 12.11.2020, Tilastokeskus 20.3.2020, Euroclear Finland
- Osaston luetuimmat
