

”Tämä on sitä oikeaa maaseutua”, Laihian kahvilanpitäjä toteaa keskustanuorten puheenjohtajalle Jere Tapiolle.
Hän on saapunut keskustan edeltäjän Maalaisliiton aatteellisen oppi-isän Santeri Alkion kotimaisemiin selvittämään, millainen on uusi keskusta.
Tapion mukaan edistyksen ääni on himmentynyt, kun keskusta on ollut niin pitkään hallitusvastuussa. Puolueen
”Keskustalla täytyy olla kunnianhimoa tavoitella yli 20 prosentin kannatusta, mutta pikavoittoa ei kannata hakea. Keskustalla on oltava visio Suomen kehittämisestä 20, 30 ja 40 vuoden päähän”, Jere Tapio sanoo.
Nuorisojärjestön puheenjohtaja arvioi, että seuraava vuosikymmen kuluu talouden kuntoon laittamisessa. Viimeistään 2040-luvulla hän olisi valmis remontoimaan koko paikallishallinnon.
”Keskustanuoret kannattavat kuntien määrän lisäämistä, kun sote on saatu maaliin. Maakunnille siirrettäisiin lisää tehtäviä ja kunnat vastaisivat lähinnä kouluista, sivistyksestä ja elinvoimasta. Me voisimme purkaa joitakin aiemmin tehtyjä kuntaliitoksia”, hän esittää.
Keskustanuorten visiossa päätöksenteko siirtyisi nykyistä lähemmäksi kuntalaisia. Hän olisi myös valmis miettimään pääkaupungin pilkkomista pienempiin osiin.
Jere Tapio on itse kotoisin Oulun Jäälistä, joka oli aiemmin osa Kiiminkiä.
”Esimerkiksi Oulun liitoskunnat Kiiminki, Haukipudas ja Oulunsalo voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa pärjätä itsenäisinä kuntina”, hän havainnollistaa.

Jere Tapion mukaan poliittiset kilpailijat oikealla ja vasemmalla haluaisivat poistaa keskivoiman kokonaan puoluekartalta.
Keskustanuorten puheenjohtajan mielestä puolueen on hyvä hakea itsetuntoa ja kolmannen tien vaihtoehtoa historiasta.
”Santeri Alkio purkaa hyvin sitä, miksi emme ole porvareita emmekä sosialisteja. Oikeisto haluaa alistaa ihmisen vain markkinatalouden rattaaksi ja vasemmisto ajaa valtion holhousvaltaa. Alkion kannattamassa yhteisöllisessä elämäntavassa ihmiset ovat olemassa toisiaan varten”, hän sanoo.
Mitä alkiolainen yhteisöllisyys tarkoittaa 2020-luvun Suomessa?
”Yhdistäisin esimerkiksi vanhusten ja lasten hoitopaikat samoihin tiloihin, jotta eri-ikäiset ihmiset voisivat touhuta yhdessä. Tämä voisi myös helpottaa henkilöstöpulaa”, hän ehdottaa.
”Keskustanuoret kannattavat kuntien määrän lisäämistä, kun sote on saatu maaliin.”
Syntyvyyden laskua selittää osaltaan se, että nuorilla aikuisilla ei ole samanlaista lähiyhteisöä kuten ennen.
”Esimerkiksi Tehyn kouluterveyskyselyn perusteella nuoret tuntevat huonosti omat tädit, sedät ja serkut”, Jere Tapio kertoo.
Kaupungissa yhteiskunnan perusyksikkö on usein pelkkä yksiö, eikä edes naapureita tervehditä. Tässä asiassa cityihmisten kannattaisi ottaa mallia maalta.
”Keskustanuoret vierailivat esimerkiksi keväällä Peräseinäjoella, jossa nuoret olivat järjestäneet itse vapaamuotoiset pelihetket. Jatkossa joudumme palaamaan enemmän siihen, että perhe, lähiyhteisö ja suku vastaavat vanhuksista ja lapsista”, Tapio sanoo.

Santeri Alkio vaali raittiutta ja terveitä elämäntapoja sekä ihannoi itsekasvatusta. Tapion mielestä politiikassa voitaisiin puhua myös 2020-luvulla siitä, mitä on hyvä elämä.
Keskustanuorten puheenjohtaja vieroksuu minäkeskeistä materialismia, jossa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa koreillaan hienoilla vaatteilla.
”Ruudut passivoivat, koukuttavat ja tekevät ihmisistä vihaisia ja nurkkakuntaisia. Nykypäivän kansanvalitusta on se, että lasten puhelinten käyttöä rajoitetaan, ja EU-tasolla täytyy puuttua vahvasti somejättien toimintaan”, Tapio sanoo.
Maatalouden puolella hän vaatii Kilpailu- ja kuluttajavirastoa puuttumaan kaupan alan keskittymiseen. Osan kauppayhtiöiden liikevoitoista keskustanuoret palauttaisi alkutuottajille huoltovarmuusverolla.
”Tapasimme keväällä suomalaisia maataloustuottajia. He ovat kyllä valmiita tekemään ilmastotoimia, kunhan siitä jää kassaan rahaa. Uudistukset on tehtävä viljelijöitä kunnioittaen, eikä ylhäältä sanellen.”
Turkistarhausta Jere Tapio ei näe enää tulevaisuuden alana, joten yhteiskunnan tulisi kannustaa yrittäjiä uudelleenkouluttautumiseen. Muuhun eläinpohjaiseen maataloustuotantoon keskustanuoret suhtautuvat myönteisesti.
”Valio on osoittanut hyvin, että eläin- ja kasvispohjainen tuotanto voivat elää rinnakkain. Kasvisruokailu on iso megatrendi tulevaisuudessa ja sille saralle syntyvät omat luksustuotteet. Suomen kannattaa olla tässä edelläkävijä.”
Jere Tapio on huolissaan siitä, että tekoälyn myötä suomalaisesta yhteiskunnasta poistuu paljon työpaikkoja.
”Vastikkeeton perustulo on ainoa ratkaisu tulevaisuuden työelämään. Kun palkkatyötä poistuu, yrittäjiä tarvitaan enemmän. Perustulon kautta on turvallista kokeilla pienyrittäjyyttä.”
Keskustanuorten ja keskustaopiskelijoiden tänä vuonna ilmestyneessä Kohtuuden Suomi -manifestissa esitetään lisäksi palkallisia liikuntatunteja työpaikoille.
Keskustanuoret joutui julkisuusmylläkkään, kun järjestö esitti, että seksityöstä tulisi maaseudun kantava elinkeino.
”Olen pyytänyt anteeksi huonoa otsikkoa. Seksityö ei ole maaseudun pelastus. Seisomme edelleen vahvasti sen takana, että seksityöntekijöiden oikeuksia parannetaan”, Tapio tähdentää.
Norjassa korkeakouluissa on varattu tietty kiintiö muuttotappioalueiden nuorille, koska he palaavat todennäköisesti töihin kotiseudulleen. Jere Tapio haluaisi kokeilla mallia myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.
”Tämä voisi olla yksi ratkaisu siihen, miten saamme opettajia ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä Suomen jokaiseen kolkkaan.”
Santeri Alkion maailmankuvan mukaisesti terve yhteiskunta voi perustua vain maaseutumaiseen elämäntapaan.
Jere Tapio muistuttaa, että lähes jokaisella suomalaiselle on edelleen jonkinlainen side maaseutuun. On se sitten kesämökki, kotiseutu tai mummola.
”Kaupunkilaiset ovat surullisia, kun he huomaavat vierailullaan, miten palvelut katoavat maalta. Koko Suomen puolustaminen on keskustan keskeisin tehtävä. Me olemme pidäke, joka pitää tätä maata asuttuna.”
Lopuksi Jere Tapio tähyää Laihialla tähtiin. Keskustanuorten tulevaisuuden manifestissa ihmiskunta hyödyntää avaruutta entistä laajemmin resurssina ja asuinpaikkana.