Moni suomenvenäläinen kuuluu Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Suomen ortodoksinen kirkko on tuominnut Venäjän hyökkäyssodan. Kuvituskuva. Kuva: Esko Keski-Vähälä
Nuoret suomenvenäläiset toivovat rauhaa, valottaa Ylen dokumentti – Lappeenrannassa asuva lukiolainen Ruslan on joutunut tönimisen ja haukkumisen kohteeksi
Nuoret suomenvenäläiset ovat kohdanneet rasismia Venäjän hyökkäyssodan myötä. 18-vuotias lappeenrantalainen Ruslan on kiitollinen synnyinmaastaan Suomesta, mutta kokee olevansa sekä täällä että Venäjällä uhka.
15–24 -vuotiaita Venäjän kaksoiskansalaisia asui vuonna 2022 Suomessa 5 354. 18-vuotias lappeenrantalainen Ruslan arvostaa venäläistä kulttuuria, mutta ei hyväksy Venäjän poliittista valtaa. Kuva: Aleksi Nuotio / YleTämän vuoden puhuttelevimpiin lyhytdokumentteihin nousee mielestäni Venäjän nuorista kaksoiskansalaisista kertova Ylen perjantaidokumentti.
Pääosassa dokumentissa on lappeenrantalainen 18-vuotias Ruslan. Hän on syntynyt Suomessa ja opiskelee lukiossa.
Lappeenrannassa hän kertoo kohdanneensa rasismia jonkin verran, kuten tönimistä ja haukkumista.
”Varsinkin jos puhut venäjää jonkun kanssa, niin joku tulee sanomaan, että miksi te puhutte venäjää, mikä oikeus teillä on?” Ruslan kertoo dokumentissa.
Suomenvenäläiset ovat maamme suurin kaksoiskansalaisryhmä. Vuonna 2022 Suomessa asuvia venäläisiä oli 37 813.
Monen suomenvenäläisen vanhemmat ja isovanhemmat asuvat Venäjällä. Itärajan sulun vuoksi yhteyttä pidetään älylaitteilla.
Ruslanin mukaan moni suomalainen perusteli rajan sulkemista järjellä.
”Me Suomessa asuvat venäläiset ajattelemme sitä järjellä ja tunteella.”
”Sitten kun he ovat päässeet paremmin tutustumaan muhun, niin ne ennakkoluulot ovat kadonneet.” Vladislav
Ruslanin mukaan monella kaksoiskansalaisella on ongelmia oman identiteetin määrittelyssä: kokeeko itsensä suomalaiseksi vai venäläiseksi? Moni heistä jää välitilaan eikä koe itseään kunnolla kummankaan maan kansalaiseksi.
Hän itse kokee kiitollisuutta siitä, että on saanut syntyä Suomessa.
”Mutta sitten, kun menet Venäjälle, niin siellä sinä olet vihollinen ja täälläkin sinä olet”, Ruslan sanoo.
Ylpeästi venäläinen -dokumentti häivyttää kauniisti ennakkoluuloja suomenvenäläisiä kohtaan. Ruslan valmistautuu yhdessä muiden suomenvenäläisten kanssa uuden vuoden juhlintaan. He miettivät, mitä ostavat yhteiseen pöytään: kinkkua, kalaa vai herneitä.
Nuorten puheessa soljuu sekaisin suomen ja venäjän kieltä. Dokumentissa äänensä saavat myös Ruslanin ystävät, 17-vuotias Vladislav ja Darina.
Kun Vladislav tapaa uusia ihmisiä, hän sanoo kohtaavansa aluksi ennakkoluuloja kaksoiskansalaisuutensa vuoksi.
”Sitten kun he ovat päässeet paremmin tutustumaan muhun, niin ne ennakkoluulot ovat kadonneet”, Vladislav toteaa.
”Molemmista kulttuureista olen ylpeä, mutta Venäjällä en hyväksy sitä valtaa, en millään.” Ruslan
Sanna Ihalaisen ohjaama dokumentti on tiivistunnelmainen. Ukrainan sodan varjo leijuu ilmassa, mutta samalla teoksesta välittyy nuorten vapaus, elämänilo ja jopa muutosvoima. Muutos lähtee etenkin Ruslanin asenteista sotaan.
”Molemmista kulttuureista olen ylpeä, mutta Venäjällä en hyväksy sitä valtaa, en millään”, Ruslan painottaa.
Ruslan ylistää venäläistä kulttuuria, esimerkiksi kirjallisuutta. Myös ortodoksinen kirkko on hänelle tärkeä. Se näkyykin tuohuksin, punaisin kukin ja kuusenvaloin helmeilevässä ortodoksikirkossa, jossa hän on käymässä.
”Toki kulttuurissa ja historiassa on paljon verta, se on huono asia. Ja vielä huonompi asia on se, että siitä ei otettu opiksi”, Ruslan pohtii ääneen naapurimaamme historiaa.
Nuorten laseissa helkkyy kuplivaa. Nuoret nostavat maljat uuden vuoden kunniaksi. He korostavat kilistävänsä rauhalle.
Ohjelman tärkein viesti vaikuttaa olevan, että nuoret suomenvenäläiset haluavat rauhaa. Sitä, että voisivat tavata taas rakkaita läheisiään ja nähdä heidän hymynsä. Ihan kuin jokainen meistä.
Yle TV1 tiistai kello 21.30
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
