Rehutornista syntyi torniolaisperheen käsissä sauna – erityisen makoisten löylyjen salaisuus voi löytyä seinien sisältä

Rehutorni on näyttävä maamerkki. Torniolaisen Erkki Näätsaaren isän 1960-luvulla betonista rakentama torni ehti olla alkuperäisessä käytössään vuoteen 1982 saakka.

Siihen varastoitiin AIV-rehun lisäksi nauriita lehmien ravinnoksi.

Tornin vieressä oleva navetta saneerattiin varastoksi ja korjaamotilaksi, Näätsaari kertoo. Samassa yhteydessä rakennukset yhdistänyt käytävä purettiin ja oviaukko poistettiin.

Uusiokäyttöä tornille ehdittiin miettiä pitkään. Vahvan betonisen runkorakenteen takia rakennuksen purkaminenkaan ei tuntunut mielekkäältä.

”Jossain vaihessa heitettiin ajatus pihasaunasta”, Näätsaari kirjoittaa. Mutta miten muutos voitaisiin toteuttaa?

Alun perin suunnitteilla oli rakentaa pukutilat korkean tornin alakertaan ja saunaosato yläkertaan. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin lähinnä viemäröinnin ja puuhuollon takia.

Lopulta päädyttiiin ratkaisuun jossa sauna, pesuhuone ja pukuhuone tehtiin alakertaan. Yläkertaan rakennettiin erillinen vilvoittelutila.

Torni sijaitsi osittain maan alla ja saunan rakentaminen vaati myös sisätäyttöä, jotta kulku rakennukseen oli mahdollinen.

Varsinainen muutostyö aloitettiin uusimalla ulkovuori, tekemällä pihan puolelle uusi oviaukko sekä saunaan ikkuna-aukko. Lisäksi vesikatto uusittiin. Sisäpuolelle valettiin uusi lattia, harkoista muurattiin savupiippu sekä alakerran väliseinät.

Välipohjan runko tehtiin puusta, yläkerran lattia mäntylankuista ja yläkerran sekä saunan seinät hirsipaneelista, Näätsaari kertoo.

Kaikki sisäkatot rakennettiin omasta metsästä kaadetuista, tuppeen sahatuista haavoista. Samoista haavoista tehtiin myös saunan lauteet ja pesuhuoneen sekä saunan penkit.

Portaat ja ikkunat yläkertaan hankittiin paikallisilta toimijoilta. Lahjoituksena saadut ovet tuunattiin rakennuksen ilmeeseen sopiviksi.

Rakennustyöt tehtiin täysin oman perheen voimin, ainoastaan rakennekuvat ja rakennusvalvonta hankittiin ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Omat hankaluutensa toi rakennuksen pyöreä muoto. Koska kaikki vaakatasossa oleva puutavara on eri mittaista, siistin työjäljen tekeminen edellyttää aikaa ja kärsivällisyyttä.

Muutostyöt aloitettiin keväällä 2018 ja ensilöylyt saunassa otettiin juhannusattona 2019.

Tämän jälkeen rakennettiin vielä ulkoterassi. Samassa yhteydessä vanha navetan betoninen kaivonkansi piilotettiin terassin penkiksi.

Tornisauna on valmistumisen jälkeen ollut kovassa käytössä, Näätsaaret kuvailevat. Saunakausi alkaa yleensä vappuna ja jatkuu syksyllä pakkasten tuloon saakka. Toisinaan löylyttely on kestänyt aamuun saakka.

Saunassa on makoisat löylyt, minkä he arvelevat johtuvan osin paksuista betonisista seinistä. Seinät ovat alakerrassa suurelta osin näkyvillä — AIV-hapon syövyttämän betonisoran koristamina.

Saunan lauteet tehtiin omasta metsästä kaadetuista haavoista. Kuva: Erkki Näätsaari