Alvettulassa asumista kokeilivat Oscar Silvolan ja Laura Karvosen perhe, johon kuuluvat myös 5-vuotias Olivia ja 2-vuotias Frans. Kuva: Sanne Katainen
Kyläkoulu on maallemuutosta haaveileville olennainen asia – ”Pääkaupunkiseudulla on käynnissä raju koulushoppailu”
Helsinkiläisperhe kokeili viikon ajan, millaista olisi asua Hämeenlinnan Alvettulan kylässä. Alvettulaan heitä houkuttelee erityisesti paikallinen kyläkoulu, joka on säästynyt lakkautukselta.TilaajalleHämeenlinna
Pienistä kyläkouluista saattaa nousta monen kylän valttikortti. Kuva: Sanne KatainenAlvettulan kylässä Hämeenlinnan Hauholla järjestetyssä asumiskokeilussa valikoidut perheet pääsivät kokeilemaan maalla asumista 22.–28. toukokuuta. Toinen kokeiluun valikoituneista perheistä oli Oscar Silvolan ja Laura Karvosen perhe, johon kuuluvat myös 5-vuotias Olivia ja 2-vuotias Frans. Lisäsi kolmatta lasta odotellaan syntyväksi marraskuussa.
Kun perheen vanhemmilta kysyy, mikä on perheelle tärkein maallemuuttoon vaikuttava tekijä, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä.
”Tärkein asia on ehdottomasti koulu, etsimme pientä kyläkoulua, johon lapset voisivat muutaman vuoden päästä turvallisesti mennä”, Laura Karvonen sanoo.
Olivia saa uuden pikkusiskon tai -veljen myöhemmin tänä vuonna. Kuva: Sanne Katainen”Asumme tällä hetkellä Helsingissä ja siellä lastemme päiväkodissa on yli sata lasta. Viidennestä luokasta ylöspäin lapset joutuisivat kouluun, jossa on reilusti enemmän oppilaita kuin päiväkodissa. Raju keskittäminen on johtanut erilaisiin ongelmiin. Isot koulut ovat levottomia, ryhmäkoot kasvavat ja koulumatkat pidentyvät. Isot koulut eivät vain toimi”, Oscar Silvola komppaa.
”Pääkaupunkiseudulla on käynnissä raju koulushoppailu, jossa asunto hankitaan mieluisimman koulun alueelta.”
”Pääkaupunkiseudulla on käynnissä raju koulushoppailu, jossa asunto hankitaan mieluisimman koulun alueelta. Tästä ei vain usein puhuta ääneen”, Silvola kertoo.
Alvettulan kyläkoulussa on tällä hetkellä 33 oppilasta, mutta vähäinen lasten määrä tarkoittaa sitä, että Alvettulankin koulua on aika-ajoin uhkailtu lakkautuksella.
Alvettulan kyläkoulussa on tällä hetkellä 33 oppilasta, kertoo kyläasiamies Elina Leppänen Hämeen kylät ry:stä. Kuva: Sanne KatainenSuomen kylät ry on laskenut, että yli puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Lakkautukset ovat kohdistuneet erityisesti maaseudun kouluverkkoon, joka on supistunut peräti 90 prosenttia. Vuonna 2022 oli jäljellä enää 673 alle sadan oppilaan koulua ja noin puolessa niistä opiskeli alle 50 oppilasta. Alvettulan kyläkoulusta onkin puristunut harvinainen timantti, joka houkuttaa maallemuuttoa suunnittelevia perheitä pitkienkin matkojen takaa.
Maalle muuttaminen kiinnostaa yhä vahvasti, sillä Polku kylään -asumiskokeiluun tuli kolmessa viikossa yli sata hakemusta. Puolet hakemuksista tuli lapsiperheiltä. Hakijoissa erottuivat myös äiti-lapsiperheet ja uutena ryhmänä ulkomaalaistaustaiset perheet.
”Monet perustelivat hakemuksessaan, kuinka haluaisivat tarjota lapsilleen tilaa temmeltää vapaasti. Myös luonto, rauha, turvallisuus ja kyläyhteisön merkitys nousivat esille hakijoiden perusteluissa”, kyläasiamies Elina Leppänen Hämeen kylät ry:stä kertoo.
Luonto, rauha ja turvallisuus vetävät lapsiperheitä maaseudulle. Kuva: Sanne KatainenSilvola sanoo yllättyneensä kokeilun aikana eniten juuri Alvettulan yhteisöllisyydestä.
”Yhteisöllisyys on kadonnut pääkaupunkiseudulta, aina ei tunneta edes samassa talossa asuvia. Maaseudun ajatusmaailma on myös muutoinkin hiukan erilainen, arvot ovat täällä vielä perinteisempiä kuin kaupungeissa, mikä meistä ei ole yhtään huono asia”, pariskunta toteaa.
Kyläkoulujen lakkautusuhan lisäksi muuttoa maalle hillitsee asuntojen puute. Myöskään Alvettulan kylässä ei ole tällä hetkellä montaa myytävää asuntoa tai vapaita tontteja. Hyväkuntoisia vuokra-asuntoja on harvoin tarjolla kylissä.
Perhe pääsi testamaan asumista Bobackan pihatorpassa. Moni maallemuuttaja etsii maaseudulta mummonmökkiä tai minitaloa. Kuva: Sanne KatainenHakemuksen lähettäneille tehdyn kyselyn mukaan maalla asumisen vaihtoehdoista eniten vastaajia kiinnosti minitalo tai mummonmökki. Hyväkuntoisen talon osto kiinnosti yli puolta hakijoista ja vielä useampaa talon vuokraaminen maalta. Myös yhteisöllinen asuminen ja yhtiömuotoinen asuminen samassa pihapiirissä kiinnosti kolmasosaa hakijoista. Yllättäen tontin ostaminen ja uuden talon rakentaminen houkutteli kaikkein vähiten. Hakijoista yli puolet haluaisi muuttaa maalle heti sopivan paikan löytyessä.
Hakijoista yli puolet haluaisi muuttaa maalle heti sopivan paikan löytyessä.
Leppäsen mukaan kunnilla pitäisi olla nykyistä monimuotoisempaa asuntotarjontaa. Alvettulassa on etsitty potentiaalisia taloja ja erilaisia minitaloja ja yhteisöllisiä asumisvaihtoehtoja mietitään. Ongelmana on se, että kyläyhdistyksen voimat eivät riitä hankkeiden edistämiseen. Kyläaktiivien mielestä mukaan talkoisiin pitäisi saada Hämeenlinnan kaupunki, koska kyse olisi tonttien kaavoittamisesta, uudenlaisten asumisratkaisujen käynnistämisestä sekä markkinoinnista. Aktiivien mukaan kaupungilla ei kuitenkaan ole kiinnostusta tuhlata resursseja pitäjiin vaan se keskittyy keskusta-alueeseen monimuotoisuuden kustannuksella.
Asumiskokeilun tarkoitus on antaa kokemus siitä, millaista olisi oikeasti asua paikkakunnalla. Kuva: Sanne Katainen”Monet kunnat tekevät lähinnä kuntalähtöisiä somekampanjoita. Somekampanja ei riittävästi kerro siitä, millaista olisi oikeasti asua paikkakunnalla tai millaisia asumisvaihtoehtoja on todellisuudessa tarjolla”, Leppänen kritisoi ja arvelee, että parhaiten tulevat selviämään ne kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolista asumista sekä tolkulliset palvelut sisältäen perheystävällisen varhaiskasvatus- ja kouluverkon.
Leppäsen mukaan maallemuuttajan pitää tällä hetkellä olla itse aktiivinen ja nähdä vaivaa, jos haluaa toteuttaa unelmansa maalla asumisesta.
”Suurin osa asunnoista myydään nopeasti, osa ei koskaan ehdi edes tulla virallisesti myyntiin.”
”Jos löytää kauniin paikan, kannattaa selvittää maanomistaja ja rohkeasti kysyä, onko tontti tai talo myynnissä. Oma aktiivisuus ja kyläläisiin tutustuminen auttaa myös. Näin voi saada vinkkejä paikoista, jotka eivät ole avoimesti myynnissä. Moni on tehnyt paikalliseen somekanavaan ilmoituksen ja löytänyt sitä kautta oman kotinsa. Suurin osa asunnoista myydään nopeasti, osa ei koskaan ehdi edes tulla virallisesti myyntiin”, Leppänen vinkkaa.
Asumiskokelaiden tukena ovat kyläkummi Pirkko Nurminen (vas.), alueen asuntotilanteen tunteva Irja Pohjola ja Bobackan emäntä Päivi Kalliokoski. Kuva: Sanne KatainenSilvolan ja Karvosen vaatimukset maallemuuttoa koskien ovat melko maltillisia. Kyläkoulun lisäksi vaatimuksena on lähinnä pihassa kasvava omenapuu.
”Me olemme oikeastaan avoimia kaikelle, jopa asuinpaikkakunta on sinänsä toissijainen, koska etätyöt mahdollistavat töiden teon mistä tahansa. Meillä ei ole mitään kiirettä, aiomme etsiä niin kauan, kunnes se oikea paikka löytyy. Se voi olla pelkkä isohko tontti, purkukuntoinen talo tai vaihtoehtoisesti noin satavuotias, suojeltu ja historiallinen rakennus. Uskomme, että tiedämme sitten, kun oikea paikka osuu kohdalle”, Silvola pohdiskelee.
Olivian haaveena on oma heppa pihamaalla. Kuva: Sanne Katainen”Kävimme eilen Hauhon kirkonkylällä ja vitsinä heitin, että Hauhon vanhassa pappilassa on kaikkea sitä, mitä toivon talolta. Siinä oli iso vanha talo ja pihapiiri, jossa kasvoi marja- ja omenapuita”, Karvonen naurahtaa.
5-vuotiaan Olivian vaatimuksena on oma heppa pihalla. Muutoin toimittajan kyselyihin tyttö ei ehdi vastailla, sillä leikit ovat pahasti kesken toisen asumiskokeiluun osallistuneen perheen lasten kanssa.
Polku kylään
Hämeen Kylät ry:n Polku kylään -hankkeessa on mukana kolme kylää, joissa kyläyhteisöt etsivät keinoja uusien asukkaiden saamiseksi.
Alvettula, Tyrvännönniemi ja Vähikkälä ovat kaikki vanhoja hämäläisiä kulttuuriympäristöjä ja samalla eläviä, kokeilunhaluisia kyläyhteisöjä. Kaikissa kolmessa kylässä on kyläkoulut ja paikallisia palveluja.
Polku kylään -asumiskokeilulla halutaan helpottaa halukkaiden maalle muuttoa erityisesti silloin, kun kylälle ei ole vahvoja siteitä. Kyläyhdistysten vapaaehtoiset opastavat perheitä asumisen arkeen, harrastusmahdollisuuksiin ja paikallisiin palveluihin.
Tyrvännönniemellä asumiskokeilu toteutetaan 25.–28.8. ja haku on auki heinäkuun loppuun asti. Lisätietoja löydät täältä.
- Osaston luetuimmat
