
Syksy tuo teatteriin musikaaleja samanlaisella varmuudella kuin laulun mukaan kevät tuo maalarin.
Helsingin Kaupunginteatterissa viime vuonna hurmasi Priscilla ja sitä edellisenä vuonna Kinky Boots. Nyt samaa yrittää Rakas Evan Hansen, josta tehtiin elokuvakin pari vuotta sitten.
Edeltäjistään poiketen tällä kertaa ei tarvitse pitää penkeistä kiinni, vaan vauhti on verkkaista. Sovitus on hyväksi hiottu ja koeteltu suurilla lavoilla. Ensi-ilta oli New Yorkissa jo reilut kuusi vuotta sitten.
Käsikirjoitus rakentuu valkoisen valheen varaan. Yksinäinen yksinhuoltajan poika Evan Hansen on eksyksissä kuin eskimo aavikolla, sillä äidin energia menee elannon hankkimiseen ja isä on pelkkä muisto.
Evan erehtyy kiltteyttään valkoiseen valheeseen, kun koulun ongelmanuori ja koulukiusaaja Connor tekee itsemurhan. Valhe synnyttää uusia valheita. Yllättäen tarinankerronta alkaa poikia syrjäytyneelle nuorelle ystäviä ja menestystä – jopa tyttöystävän.
Kuollut ongelmanuori (Niki Rautén) pysyy tarinassa mukana rajan takaa kurkistelevana sparrauskaverina loppuun saakka. Rautén osaa ottaa tilan haltuun. Hän varasti show’n Priscillassa ja tekee sen taas, vaikkei kukaan muistakaan varsinaisesti petä.
Ensi-illassa Evanin roolin veti Julius Suominen. Hän vuorottelee Petja Pulkkisen kanssa haastavassa roolissa. Kappaleet eivät ole helpoimmasta päästä, mutta varmuus lisääntyy varmasti syksyn aikana.
Evanin äitinä Nina Tapio suoriutuu mainiosti. Monethan muistavat hänet ja Hanna-Riitta Siitosen supersuositusta pop-duosta Taikapeli. 1990-luvun puolivälissä kansa rallatteli muun muassa Jos sulla on toinen -hittiä.
Omaa luokkaansa on orkesteri, jossa kapellimestareina ovat Eeva Kontu ja Ville Myllykoski. Elävä musiikki tukee tarinaa hienosti ja toimii välillä kuin lavaste.
Lopussa totuus syrjäyttää valheen, ja samalla mitataan äidinrakkauden määrä.
Monet katsojat taisivat jäädä miettimään omaa rooliaan vanhempina, sillä nenäliinoja näkyi runsaasti.