Jo joka neljäs koiranomistaja käyttää raakaruokaa osana lemmikkinsä ravitsemusta – Pietarsaaresta nousi alan markkinajohtaja, jonka menestyksen taustalla vaikuttaa kotimaisessa maataloudessa tehty työ
Ihmisten kohdalla lihansyöntiä kehotetaan vähentämään, mutta lemmikkien kupeissa lihassa ei pihistellä.Tilaajalle
Raakaravintoa on monenlaista. Tässä kupissa on Mushin Vaisto-täysrehupullien lisäksi raakoja luita (ei samalta merkiltä), broilerin sydämiä ja kanankauloja. Kuva: Kari SalonenRaakaruuan suosiolla on ollut jo monta vuotta vain yksi suunta: ylöspäin.
Suomalaiset koirat syövät vuosittain jo noin 5,5 miljoonaa kiloa kotimaista raakaruokaa.
Alan markkinajohtaja Suomessa on Mush. Pietarsaaressa sijaitseva perheyritys sulautui osaksi Snellman-konsernia vuonna 2011.
Ruokaviraston tilastojen mukaan raakaruuan valmistusmäärät ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
”Sama kehitys on meillä”, kertoo Snellmanin eläinruokatoimialan johtaja Magnus Pettersson.
Vuonna 2019 raakaruokaan keskittyvän Mushin liikevaihto oli 11,3 miljoonaa euroa, viime vuonna jo 17,7 miljoonaa euroa.
Raakaruoka ei tarkoita vain sisäelimiä tai luita, vaan myös täysrehuja, jotka sisältävät lihan lisäksi esimerkiksi kasviöljyjä ja vihanneksia. Yksi Mushin keihäänkärjistä onkin Vaisto-täysrehujen sarja.
Suosio on kasvanut myös maailmalla. Briteissä alan yrityksiä on tullut runsaasti lisää, Pettersson mainitsee. Vuonna 2021 luonnollisemman ruokavalion puolesta puhuva The Forever Dog -kirja nousi New York Timesin bestseller-listan kärkeen.
Ylivoimainen enemmistö suomalaisista suosii edelleen kuivaruokaa.
Asia selviää viime vuonna koiranomistajille tehdystä ostotutkimuksesta, jonka perusteella kuivaruokaa käytti ainakin osana koiran ruokintaa 85,9 prosenttia vastaajista.
Yhä useamman koiran ruokavalioon valikoitui myös raakaruokaa. Noin neljäsosa käytti sitä vähintäänkin osana lemmikkinsä ravitsemusta.
Kotimaisten kuivaruokavalmistajien nousu ilahduttaa Petterssonia. ”On ainutlaatuinen tilaisuus, että koiramme pystyvät syömään kotimaisia ruokia monipuolisesti.”
Mahdollisuuksia on myös viennissä, jonka osuus on Mushilla vuosittain noin 2,5 miljoonaa kiloa. Keskieurooppalaisten kauppojen hyllyillä pohjoismainen raakaliha on kiinnostava marginaalituote.
Raakaruuan mikrobiologiset riskit tiedostetaan Mushilla. Niitä hillitään omavalvonnalla ja riskianalyyseillä, Pettersson kertoo. Hallinnassa auttaa lisäksi esimerkiksi hyvä teurashygienia.
”On tärkeää muistaa, että käytämme Pohjoismaissa vähän antibiootteja tuotantoeläinten hoidossa. Se heijastuu raaka-aineiden laatuun. Suomalainen lihantuotanto ja maataloussektori tekevät äärettömän hyvää työtä.”
Mutta onko raakaruoka kestävää? Ihmisten kohdalla pihvin vähentämisestä on puhuttu pitkään, kun lemmikkien kupeissa lihan määrä tuntuu vain lisääntyvän.
On Petterssonin mukaan selvää, että koiran hankkiminen kuormittaa ympäristöä. Raakaruokinta on hänen mukaansa osa kehitystä, jonka tähtäimessä on vastuullinen lihantuotanto.
”Niin kauan kun ihmiset edelleen syövät lihaa, syntyy myös laadukkaita sivutuotteita, joita suomalaiset eivät perinteisesti syö”, hän perustelee.
”Jos se päivä tulee, jolloin lihaa tuotetaan ihmisille huomattavasti vähemmän, silloin pitää miettiä, kannattaako lihaa tuottaa eläimille. Mutta se päivä ei ole tulossa oman elämäni aikana.”
Koiranomistajat eivät piittaa alkuperästä: Luomu ja kotimaisuus vasta jolkottelevat kuivamuonaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
