Tiedätkö, mikä Suomen itsenäisyyden sinetti solmittiin sata vuotta sitten?

Keskiviikkona tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhan. Se sinetöi lopullisesti Suomen itsenäistymisen. Sopimus tehtiin Viron Tartossa ja Suomen valtuuskuntaa johti J. K. Paasikivi.

Suomen hallitus oli valmistellut itsenäistymisestä johtuvien poliittisten ja kauppa­suhteiden järjestämistä tammikuusta 1918 lähtien. Väliin tuli kuitenkin Suomen sisällissota. Sen aikana Suomi ja Neuvosto-Venäjä olivat sodassa, koska Venäjä tuki punaisten asettamaa vallankumoushallitusta.

Vuoden 1918 aikana ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa Neuvosto-Venäjä pyrki saamaan takaisin Saksan valtaamia alueita. Samaan aikaan sen oma sisällissota jatkui. Suomalaiset puoliviralliset retkikunnat käyttivät tilannetta hyväkseen tehden heimosotaretkiä rajan yli Itä-Karjalaan. Retkien tavoitteena oli vallata Repolan ja Porajärven kunnat ja liittää ne osaksi Suur-Suomea.

Tarton rauhassa Suomi sai Petsamon ja yhteys Jäämerelle palasi. Sen sijaan Itä-Karjalassa Repolan ja Porajärven kunnat jäivät Venäjälle. Muutoin raja vastasi vanhaa Suomen suuriruhtinaskunnan itärajaa.

Neuvosto-Venäjän ja Suomen välejä jäi hiertämään kysymys Kirjasalon tasavallasta Pohjois-Inkerissä, josta Suomen oli myös luovuttava.

Rauhansopimus sisälsi myös paljon käytännöllistä liikennettä ja kauppaa koskevia kohtia. Siinä myös sovittiin keskinäisistä veloista ja toisen alueelle jääneen omaisuuden luovutuksesta.

Viro oli jo ehtinyt solmia rauhansopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa niin ikään Tartossa helmikuussa 1920, Latvia omansa Riiassa kesäkuussa 1920 ja Liettuan ja Neuvosto-Venäjän sopimus syntyi heinäkuussa 1920 Moskovassa.

Tarton sopimus siunattiin eduskunnassa 1.12.1920 äänin 163–27 ja se astui voimaan vuoden viimeisenä päivänä.

Tarkemmin Tarton rauhasta kertoo Suomen itsenäisyyden 100-vuotissivusto.