Mökin tonttivalinnassa Janne Heinosen perhe halusi etelärannan isomman vesistön äärellä tai yhteydessä siihen. Sellainen löytyi Kangasalan Sahalahdelta. Rantarakentamisen eli ruoppaamisen ja hiekkarannan vuoro ovat syksyllä. Kuva: Rami Marjamäki
Hirsimökin rakentajalla ja kokeneella mökkeilijällä on sama päämäärä – juhannukseksi mökille
Janne Heinonen tekee 80 neliömetrin vapaa-ajanasuntoa Kangasalle. Rakennustarvikkeiden kallistuminen nosti mökkiprojektin hintaa useita kymmeniätuhansia euroja.Tilaajalle
Teemu (vas.) ja Janne Heinosella on päiväkohtainen suunnitelma mökkiurakassa, jotta juhannuksena voidaan nauttia työn hedelmistä. Kuva: Rami MarjamäkiPirkkalalainen Janne Heinonen ja hänen poikansa Teemu ruuvaavat terassilautoja mökkityömaallaan Kangasalan Sahalahdella. Tavoitteena on päästä viettämään ensimmäinen juhannus omalla mökillä.
Huipentumassa on useamman vuoden haave.
”Itse asiassa tätä on mietitty jopa vuosikymmeniä. Nyt elämäntilanne ja työ mahdollistivat mökin rakentamisen. Pari vuotta sitten, osin koronasulkujen vauhdittamana päätimme, että nyt mökki tehdään, jos se joskus tehdään, Heinonen sanoo.
Mökki nousee tontille, joka täyttää Heinosen perheen kolme etukäteen asettamaa vaatimusta. Se on 50 kilometrin päässä kotoa, siinä on eteläranta ja se on isomman vesistön äärellä tai ainakin yhteytessä sellaiseen. Kangasala on Suomen 15:nneksi suosituin kesämökkipaikkakunta.
”Kävimme katsomassa useita myynnissä olleita mökkejä. Tarjolla oli paljon 1980-luvulla tehtyjä vaihtoehtoja, mutta tuon ajan standardit eivät sopineet meidän ajatuksiimme. Haluamme, että mukavuudet ovat kohdillaan ja että se on ympärivuotisessa käytössä.”
Keittiössä voi kokkailla hyvin monipuolisesti. Varustus on kuin omakotitalosta kodinkoneineen. Kuva: Rami MarjamäkiHeinoset halusivat hyödyntää mökin 80 neliömetrin rakennusoikeuden täysimääräisesti. Yläkertaan tulee parvi, jonka korkeus ei syö rakennusoikeutta, mutta tarjoaa nukkumapaikan 5–6 ihmiselle. Maan tasolla on kaksi makuuhuonetta, tupakeittiö, vesivessa, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna.
”Oli oikeastaan itsestään selvää, että mökki tehdään hirrestä. Lautamökin teettäminen esimerkiksi suorasta tavarasta olisi ollut hankalaa, koska omissa verkostoissa ei ole luottorakentajaa tällaisia projekteja varten.”
Hirsivaihtoehdoista valikoitui melkein heti nykyaikainen painumaton liimattu hirsi.
”Se on moderni tapa, se mielytti meidän silmäämme ja pyöröhirttä on tullut nähtyä niin paljon. Ylipäätään haluan ottaa uusimpia ratkaisuja käyttöön monissa muissakin asioissa.”
Isoista ikkunoista voi ihalla luontoa ja järven elämää. Kuva: Rami MarjamäkiHeinonen kilpailutti kahdeksaa hirsipakettitoimittajaa. Yhdelläkään niistä ei ollut suoraan tarjota valmista asiakkaan toiveet täyttävää mallia. Siksi Heinoset teettivät omat suunnitelmat, piirustukset ja kolmiulotteisen mallin arkkitehdilla. Kilpailutuksen perusteella hirsipaketin toimittajaksi valikoitui Kontio.
Hirsirunko on 202 millimetriä paksua lamellihirttä. Rakennus lämpenee ilma-vesilämpöpumpulla, ja lämpö jaetaan taloon vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Heinosten mökki lämpenee ilma-vesilämpöpumpulla ja viilenee ilmalämpöpumpulla. Kuva: Rami MarjamäkiPakettitoimitukseen kuuluivat hirsirunko, peltikatto, ulko-ovet ja ikkunat, terassialueen katto ja puhallusvilla asennuksineen.
”Paikallinen maanrakennusfirma teki pohjat, perustukset Perustava ja putkimies on tehnyt putkiasennukset. Muuten olemme tehneet paljon itse yhdessä vanhimman pojan kanssa. Sähköhommista osa on hoitunut omalla työllä, koska minulla on alan koulutus.”
Mökkiprojekti on ollut isän ja pojan yhteinen ponnistus. He omistavat ja rahoittavat sen puoliksi. Isän yhtenä ajatuksena on ollut siirtää työkalujen käyttötietoa ja rakennusperintöä pojalle.
Niin, ja se hinta?
”Kun neuvottelimme pankin kanssa rahoituksesta, niin pankki arvioi lopulliseksi hinnaksi 300 000 euroa. Me laskimme 250 000 euron riittävän, koska teemme paljon itse. Projektin aikana rakennustarvikkeiden hinnannousut ovat olleet niin kovia, että loppujen lopuksi olemme varmaan 300 000 eurossa.
Seuraavaksi Janne Heinonen asentaa saunaan eristelevyt ja niiden päälle pintapaneelit. Ikkunasta on näkymä järvelle. Kuva: Rami MarjamäkiHeinoset ovat tulossa mukaan merkittävään suomalaiseen elämäntapaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on hieman alle 510 000 kesämökkiä. Kun mukaan lasketaan mökkikäytössä olevat vanhat omakotitalot, niin määrä nousee yli 600 000 kesäasunnon. Viime vuosina mökkimäärän kasvu on hiipunut. Osin se johtuu siitä, että parhaat tontit ovat jo menneet ja osin siitä, että uudisrakentaminen ja korjaukset tehdään jo olemassa oleville mökeille.
Rakennustieto RTS arvioi, että tänä vuonna tehdään lähes 1900 teollista loma-asuntoa ja saunoja noin 2300.
Janne Heinosen mökille tulee palju, johon on hyvin lyhyt matka takana olevasta saunan ovesta. Kuva: Rami MarjamäkiAika monelle juhannusjuhlijalle suojaa Suomen kesän raekuuroja ja hyttysiä vastaan antaa noin 30–50 vuotta sitten rakennettu hirsirunkoinen vapaa-ajan asunto.
Todennäköisyys väitteen todenperäisyydelle on suuri, koska mökkirakentaminen räjähti käsiin 1970-luvulla ja kultaiseksi vuosikymmeneksi kutsutulla löysän rahan 1980-luvulla. Silloin tehtiin jopa yli 10 000 uutta mökkiä vuosittain.
Hirsi on hallinnut mökkirakentamista jo vuosia. Rakennustieto RTS Oy:n mukaan uusista mökeistä runsaat 70 prosenttia on tehty hirrestä ja vajaat 30 prosenttia on lautaa. Mökkikannasta hirsi- ja lautavalmisteisten erottelu ei ole yhtä helppoa. RTS:n arvion mukaan hirsimökkejä on noin 60 prosenttia. Erityisesti vanhemmissa mökeissä on paljon lautarakenteisia rakennuksia.
Suomessa on vuosisataiset perinteen hirsirakentamisesta, mutta hirsimökin kehitys askeettisesta muutaman kymmenen neliömetrin tupa–sauna-yhdistelmästä nykyisiin kaikkien mukavuuksien kakkosasuntoihin on ollut valtava. Muutos on tapahtunut todella nopeasti, noin 60 vuodessa.
Muutos on sattumusten summa. Se on sekoitus vapaa-ajan lisääntymistä, varallisuuden kasvua, kaipuuta luontoon ja kotiseudulle, mökkitehtaiden tuotekehitystä ja talouden suhdanteita.
Kari Jaakkola sai mökkinsä valmiiksi 31 vuotta sitten. Mökillä riittää tekemistä koko ajan, mutta vuosien saatossa hän on myös oppinut ihastelemaan lopputulosta. Kuva: Jarno MelaParkanolaiset Minna ja Kari Jaakkola viettävät 31:sen juhannuksensa mökillään Alavudella. Mökki on hyvin lähellä Aulavan entistä huvikeskusta.
Aulavan tuntee aika moni siitä sukupolvesta, joka on kuunnellut Dannya ja Armia 1970-luvun loppupuoliskolla. Loistonsa vuosina huvikeskus veti keikoille koti- ja ulkomaiset lavatähdet.
”Teimme mökin ennen kuin hankimme omistusasuntoa. Asuimme silloin vuokralla. Olen viettänyt kaikki lapsuuden kesät vanhempieni mökillä. Ihastuin mökkeilyyn niin paljon, että halusin oman mökin, Kari Jaakkola kertoo.
Höylähirsisen päärakennuksen tarina ei ole kovin tyypillinen. Se on kuitenkin hyvä kuvaus ajasta, jolloin Jaakkolat tekivät vapaa-ajanasuntonsa.
”Aamulehdessä oli ilmoitus, jossa yksityinen pienvalmistaja myi hirsikehikoita enemmän ja vähemmän läjittäin. Ostin siitä yhden kehikon.”
Jaakkola oli tuolloin 26-vuotias itseensä luottava nuori mies. Aiempaa kokemusta rakentamisesta ei ollut.
”Hirsimökki oli hyvin luonnollinen valinta, koska se on palapeli. Sen pystyi kasaamaan ensikertalainenkin. Tosin tässä tapauksessa minun piti ensin kasata kehikon pohjakerros ja varmistaa, että sain kaupassa mukaani oikeat piirustukset.”
Jaakkolat tekivät mökkiin muutoksia, teettivät väliseiniä varten hirret ja korottivat kokonaisuutta kattotuoleilla niin, että saivat mökkiin toisen kerroksen.
Mökki on tehty kolmen tuuman höylähirrestä. Kehikon sisäpuolella on 50 millimetrin eriste, tervapaperi ja 32 millimetrin paneeli. Lattiapinta-alaa on 56 neliömetriä.
Lopputulos tuli valmiiksi suuren laman aikana vuonna 1992. Se edustaa ajalleen tyypillistä muotokieltä, johon kuuluvat harjakatto, pieniruutuiset ristikkoikkunat, parveke yläkerrassa ja terassi mökin kyljessä.
Kari ja Minna Jaakkola halusivat kaksikerroksisen mökin ja parvekkeen. Hirsikehikkoa korotettiin kattotuolien avulla. Kuva: Jarno Mela
Kolmisenkymmentä vuotta sitten hirsimökeissä suosittiin pieniruutuisia ristikkoikkunoita. Kuva: Jarno Mela”Meillä on sähköt, mutta ei vesijohtoa. Kantovedellä mennään. Mökillä ei ole koskaan tähän asti oltu talvisin, vaikka se periaatteessa on talviasuttava. Kun ei ole vesijohtoa, ei tarvitse huolehtia mökin peruslämmöstä ja putkien jäätymisestä.”
Mökkitontin rakennuskantaa kuuluvat myös 2000-luvun alussa valmistunut rantasauna, grillikatos ja kompostikäymälä.
Jaakkola on viime lokakuussa eläköitynyt keittiöpäällikkö. Hän oli 35 vuotta töissä laivoilla.
”Tein kymmenen päivää töitä, ja kymmenen päivää oli vapaata. Vapaat ja käytännössä kaikki viikonloput olemme olleet mökillä, koska se oli vastapainoa työlle.”
Jaakkolan mukaan viime vuosina mökkikaudet ovat venyneet molemmista päistä. Kausi on alkanut aina vain aiemmin keväällä ja jatkunut aina vain pidempään syksyllä. Eläkkeellä ilmiö todennäköisesti jatkuu, ja osaltaan sitä tekee myös hiljattain hankittu ilmalämpöpumppu.
”Pumpun ansiosta mökin lämmittäminen onnistuu nopeammin. Pumppua voi ohjata netin kautta niin, että lämmöt voi panna päälle keskiviikkona tai torstaina, jotta mökille tullessa perjantaina on sopivan lämmintä. Tämä vähentää puunpolttoa ja sähköpattereiden käyttöä.”
Mökillä vietetty aika pitenee, eläkeläismiehellä riittää tekemistä tontilla ja aikuiset lapset viihtyvät niin ikään mökillä. Lapset ovat toivoneet myös mökkijoulua. Joko vesijohto on siis suunnitelmissa?
”Juokseva vesi olisi jossain suhteessa ihan hyvä, mutta sauna on kymmenen metrin päässä järvestä, ja tontilla on oma kaivo. Siinä on oma tyylinsä, kun hakee vettä sangolla ja lämmittää pesuveden muuripadassa.”
Tässä päästään Jaakkolan mökkiajattelun ytimeen.
”Kunnioitamme kaikkia tyylejä ja myös sitä, että mökille hankitaan kaikki mukavuudet. Se ei kuitenkaan ole meidän juttumme. Kodin ja mökin välillä pitää olla ero samalla tavalla kuin työn ja vapaa-ajan välillä pitää olla ero.”
Seuraavaksi Jaakkola aikoo tehdä tontille varaston, johon tulee muun muassa tulevia kohteita odottavia rakennustarvikkeita. Valmiina olisivat myös kolotut hirret aittarakennusta varten. Vain pystytys on tekemättä.
Tulevien projektien listaa tuntuu riittävän. Onko mökki paljon puhuttu loppumaton työleiri?
”Ymmärrän hyvin niitä, jotka ostavat valmiin mökin, siirtonurmen ja rantaan standardilaiturin, mutta kun suunnittelee ja tekee itse, niin se on nautinto. Voi todeta, että tulipa tuokin tehtyä hyvin. Se antaa tyydytyksen.”
Jaakkolan mukaan ikä on muuttanut asennetta.
”Nyt pystyy myös nauttimaan. Nurmikon leikkaamisen jälkeen on hyvä istahtaa ja ihastella lopputulosta.”
Saunasta järveen. Jaakkoloiden sauna valmistui 2000-luvun alussa. Perinteistä saunatunnelmaa haetaan muun muassa kantovedellä. Kuva: Jarno Mela- Osaston luetuimmat
