Muistoja Pohjolasta on Sam Sihvon säveltämä isänmaallinen kappale – taiteellisesti lahjakas jääkäri eli vaiherikkaan, mutta lyhyen elämän

Paraatimarssien aatelia

Rakkaana säilyy rinnassain

muisto kauniin kotimaan.

Taivasta sen ja yötä valkeaa

muistelen mä ainiaan.

Muistoja Pohjolasta on jääkärivänrikki Sam Sihvon (1892–1927) säveltämä isänmaallinen kappale. Kuuluisiin Sihvon jääkäriveljeksiin kuulunut musiikkimies teki laulun vuonna 1915 Lockstedtin leirillä Saksassa suomalaisen jääkäripataljoonan koulutuksessa.

Ensimmäisen kerran sävelmän levytti amerikansuomalainen harmonikansoittaja Willy Larsen Columbia-levy-yhtiölle New Yorkissa lokakuussa 1928.

Kansani siellä taistellen

vapauden ja voiton toi.

Sankarten heimoa ja raatajain

unhoittaa en koskaan voi.

Parhaiten sotilasmarssina tunnettuun lauluun sanat teki R. R. Ryynänen (1891–1963), joka oli laulaja ja omana aikanaan kuuluisa kuoronjohtaja. Ryynänen kuului 18:aan eri kuoroon ja sanoitti tai suomensi yli tuhat laulua.

Kappaleen sovitti puolestaan Artturi Rope, maineikas sotilaskapellimestari ja musiikkikapteeni.

Hänen sovituksenaan laulusta on tullut yksi Puolustusvoimien soitetuimmista paraatimarsseista.

Puolesta sen ja

koko Pohjolan,

koti kallis uhrattiin.

Taiteellisesti lahjakas Sam Sihvo eli vaiherikkaan, mutta lyhyen elämän. Sotilasuransa jälkeen vapaana kirjailijana ja säveltäjänä toiminut Sihvo teki musiikin esimerkiksi laulunäytelmään Jääkärin morsian.

Railakasta taiteilijaelämää 1920-luvun iloisessa Helsingissä viettänyt taiteilijajääkäri sai keuhkokuumeen, kun hän toipui juhlimisesta lämmittämättömässä majapaikassaan. Sihvo ei tästä toipunut, vaan tauti vei hänet ennenaikaiseen hautaan vain 35-vuotiaana.

Kesäkuun neljäntenä eli tämän viikon perjantaina on perinteisesti järjestetty Puolustusvoimain lippujuhlan paraati, jonka musiikkivalikoimaan myös Muistoja Pohjolasta kuuluu. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivistä alkunsa saanut juhlapäivä sai nykyisen nimensä vuonna 1950.