Venäjän ja Yhdysvaltojen suhtautuminen ilmastonmuutokseen hiekoittaa Arktisen neuvoston toimintaa
Suomen toinen kaksivuotiskausi Arktisen neuvoston puheenjohtajana tuo mukanaan uusia haasteita. Taloudellinen hyväksikäyttö uhkaa astua ympäristönsuojelun edelle.
”Arktinen alue on lähivuosikymmeninä muuttumassa niin paljon, että näille muutoksille täytyy löytää yhdessä sovittavia ratkaisuja”, kertoo Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen. Kuva: Teemu KuusimurtoYhdysvaltain uuden hallinnon ja Venäjän skeptinen suhtautuminen ilmastonmuutokseen luo tummia pilviä pohjoisen ylle. Arktisen alueen muutos edellyttää yhdessä sovittuja ratkaisuja, kertoo Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen.
"Yhdysvaltojen kanta on muutoksessa. Emme kuitenkaan vielä tiedä, kuinka paljon se tulee muuttumaan. Jatkossa varmaan korostetaan enemmän taloudellista hyväksikäyttöä ja vähemmän sääntelyä", Härkönen miettii.
Suomen puheenjohtajakauden ohjelma keskittyy ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sekä kestävän kehityksen edistämiseen arktisella alueella. Härkösen mukaan Suomella on hyvät edellytykset edistää näitä tavoitteita neuvostossa poliittisen tilanteen muutoksesta huolimatta.
"Meillä on hyvin pohjustettu puheenjohtajuus. Sen ohjelma on käyty läpi kaikkien jäsenmaiden kanssa. Siitä on keskusteltu myös arktisten alkuperäiskansojen järjestöjen kanssa", hän huomauttaa.
Arktinen neuvosto on hallitustenvälisenä yhteistyöjärjestönä poikkeuksellinen, sillä Venäjän ja lännen suhteiden heikkeneminen ei ole jumiuttanut sen toimintaa.
"Myös nämä suuret maat tarvitsevat yhteistyötä ja sellaista foorumia, jossa heidän intressinsä eivät välttämättä ole ristiriidassa", Härkönen toteaa.
Neuvosto ei nimittäin käsittele sotilaalliseen turvallisuuteen tai aluevaatimuksiin liittyviä kysymyksiä, vaikka ne pulpahtavatkin ajoittain pintaan arktiseen alueeseen liittyvissä keskusteluissa. Härkösen mielestä neuvoston rajallisesta mandaatista on hyötyä.
"Se on Suomen näkökulmasta pelkästään hyvä asia. Jos spekuloidaan sen verran, että Arktinen neuvosto hoitaisi myös sotilaallisia kysymyksiä, olisivat neuvottelut siellä tukevasti ahtojäissä."
Ympäristöarvojen edistämisen ohella kyseessä on myös erinomainen mahdollisuus kehittää Suomi-kuvaa maailmalla ja tuoda esiin kotimaista arktista osaamista.
Tällöin puhutaan talvisesta tietotaidosta, snow-how'sta, joka liittyy kaikkiin niihin innovaatioihin, joita tehdään kylmissä olosuhteissa. Ensimmäisenä mieleen nousevat tällöin jäänmurtajat, jotka työllistävät suomalaisia koko arvoketjun matkalta.
Meteorologinen osaaminen, metsäteollisuus, arktinen turismi ja kaivosteollisuus ovat Suomen muita valtteja pohjoisilla markkinoilla. Elinkeinoelämän tavoitteet saattavat kuitenkin mennä myös ristiin.
"Niissä on ilman muuta yhteensovittamista. Esimerkiksi kaivosteollisuuden ja turismin välillä on selvä sovittelun paikka. Tätä yhteensovittamisasiaa on toisaalta puitu jo pitkälle Suomen arktisessa strategiassa."
Arktinen ulottuvuus tarjoaa kuitenkin Härkösen mukaan mainion näyteikkunan myös yllättävämmille aloille.
"Meillä on esimerkiksi vahva osaaminen kaikessa, mikä liittyy viestintäyhteyksien parantamiseen ja digitaalisiin innovaatioihin. Mikäli ne toimivat lumen ja jään keskellä, ne toimivat myös kaikkialla muualla."
- Osaston luetuimmat
