Roteva, tuuheakarvainen ja vitivalkoinen laumanvartijakoira on vaikuttava näky. Kuvassa Niilo yhdessä Petra Frondeliuksen kanssa. Kuva: Jaana Kankaanpää
Video: Laumanvartijakoira karkottaa suurpedot − koska sen tärkein työväline on haukkuminen, sitä ei voi ottaa joka paikkaan
Laumanvartijakoira suojaa lampaita susilta, mutta koiran käyttäminen maatilan petovahtina vaati omistajalta paneutumista, tietoa ja sitoutumista.Hämeenkoski
Laumanvartijakoirien avulla eläimiä voidaan laiduntaa turvallisesti myös alueilla, jossa on susia. Kuvassa tulevia lammasvartijoita lampaiden koulutettavana. Kuva: Jaana KankaanpääHämeenkoskelaisen Petra Frondeliuksen tilalle johtavan tien katkaisee iso portti. Portissa olevassa kyltissä vierasta pyydetään ystävällisesti odottamaan ja soittamaan tilan emännälle. Syynä on se, että tilalla asustaa maremmano-abruzzese-rotuisia laumanvartijakoiria.
”Rotu on itsenäinen ja vahvan vahtivietin omaava. Se suojelee omaa laumaansa ja pitää huolta suojelemistaan eläimistä. Vahtimisen periaatteena on se, että kaikki vieraat ja poikkeamat normaalista ovat mahdollisia uhkia”, Frondelius toteaa.
Näiden ominaisuuksiensa ansiosta kymmenen viime vuoden aikana laumanvartijakoirat ovat löytäneet tiensä yhä useammalle suomalaiselle lammastilalle. Laumanvartijakoirien avulla eläimiä voidaan laiduntaa turvallisesti myös alueilla, jossa on susia.
Laumanvartijakoirat pyrkivät katkaisemaan pedon saalistuskäyttäytymisen johdattelemalla sen pois lampaiden kimpusta. Laitumelta kuuluva haukku on merkki pedolle, ettei niiden kannata tulla lähemmäksi.
Jos peto kuitenkin eksyy laitumelle, koira yrittää karkottavilla eleillä häätää uhan. Vasta viimeinen keino on niiden kimppuun käyminen. Laumanvartijoiden tehtävä on suojella omiaan, joskus jopa oman henkensä uhalla.
”Hyvän koiran tunnistaa siitä, että koirien vartioimasta laumasta ei häviä yhtään lammasta eikä yhtään kohtaamista petojen kanssa tule. Tällöin sudet ovat oppineet läksynsä ja välttelevät koiran tai useampien koirien suojaamien eläinten lähelle tulemista”, Frondelius kiteyttää.
Celenza-mamma katselee jälkeläistensä touhuja. Pentue on nimeltään Piena di Luna, koska se syntyi täydenkuun aikaan. Kuva: Jaana Kankaanpää”Hyvään koiraan pitää voida luottaa. Se ei saa ahdistella vartioitaviaan ja sen pitää olla uskollinen laumalleen eli sen on aina oltava lampaiden luona. Se ei saa jättää niitä vaan puolustaa laumaa vihollisia vastaan.”
Roteva, tuuheakarvainen ja vitivalkoinen laumanvartijakoira on vaikuttava näky. Pikaisesti katsottuna koirasta tulee mieleen jääkarhu. Rotumääritelmän mukaan rodun pään tuleekin muistuttaa jääkarhun päätä.
”Kennelnimeni Mareus tulee jääkarhun latinalaisesta nimestä, Orsus maritimus ja tietysti merestä, jota rakastan”, Frondelius kertoo.
Lampolan puolella lampaiden kanssa yhteiseloon totuttelevat kuusiviikkoiset pennut ovat kuin ilmettyjä terävähampaisia jääkarhunpentuja. Kuva: Jaana KankaanpääVaikka pennut ovat hurmaavia, Frondelius muistuttaa, että ilman huolellista harkintaa pentua ei kannata hankkia.
”Ne ovat eläinvartijoita, eikä niitä siksi voi hankkia mihin tahansa. Niillä pitää olla oikea ympäristö, jossa ne voivat toteuttaa turvallisesti omaa tehtäväänsä saamatta liikaa ärsykkeitä. Niiden tärkein työväline on haukkuminen, minkä vuoksi laumanvartijoita ei voi ottaa esimerkiksi tiiviisti asutetuille alueille.”
Jos pennut tulevat työskentelemään lampaiden kanssa, niiden pitää viettää aikaa lampaiden kanssa mahdollisimman paljon mahdollisimman pienestä pitäen. Laumanvartijakoiran työskentely perustuu siihen, että se leimautuu jo pentuna eläimiin, joita sen halutaan vartioivan, oli se sitten lammas, pingviini tai kana.
Jos mielii laumanvartijakoiraa itselleen, kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä vastuullisiin kasvattajiin ja ottaa tarkasti selvää rodusta.
Jos mielii laumanvartijakoiraa itselleen, kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä vastuullisiin kasvattajiin. Kuva: Jaana Kankaanpää”Harmillisen usein ostetaan koira tietämättä sen taustoista. Itse tunnen omien koirieni sukutaulun koirat pitkälle taaksepäin.”
Arat tai ympäristölle vaaralliset koirat tulisi Frondeliuksen mukaan karsia sukulinjoista pois.
”Työtään tekevistä laumanvartijoista tulisi aina tiedottaa ympäristölle esimerkiksi kyltillä. Esimerkiksi Alpeilla turisteille on valtavia kylttejä, jossa kerrotaan, miten laumanvartijan kanssa toimitaan. Italiassa tähän on vuosisatojen mittaan totuttu, mutta Suomessa kyltit ärsyttävät monia.”
Koirasta varoittaminen on tarpeen, sillä monestikaan ihmiset eivät tunne laumanvartijakoiria eivätkä tiedä niiden työskentelytapoja. Koirien pitää antaa rauhassa tehdä työtään.
WWF:n hanke
WWF Suomen järjestämä laumanvartijakoirat petovahinkojen torjunnassa-hanke on ympäristöministeriön rahoittama kaksivuotinen hanke, ja jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. Hankkeen päätavoitteena on jakaa tietoa ja kokemusta laumanvartijakoirien työkäytöstä.
Hankkeen toimenpiteinä järjestetään 2024 laidunkauden aikana tilatapahtumia laumanvartijakoiria käyttävillä karjatiloilla, webinaarisarja jatkuu toukokuuhun saakka joka kuukauden toinen torstai klo 18.
- Osaston luetuimmat
