Kurikan lammastilan katras on viime vuosina säästynyt petovahingoilta laumanvartijakoiran ansiosta. Kuva: Maiju Pohjanheimo
Jo 241 lammasta menettänyt henkensä petojen vuoksi tänä vuonna, ”laumanvartijakoira on aivan ehdoton”
Eri puolilla Suomea paloivat perjantaina petotulet.TilaajalleSiikajoki
Perjantaina vietettiin Petotuli-tapahtumia lammastiloilla ympäri Suomen. Erno Pietilä ja Anna Widnäs hankkivat pyreneittemastiffin suojelemaan hevostilaa Siikajoella. Sisu-pentu on viiden kuukauden ikäinen. Kuva: Maiju PohjanheimoKurikan lammastilalla Siikajoen Karinkannassa sytytettiin perjantaina kokot palamaan, jotta pedot pysyisivät poissa.
Todellisuudessa parempi karkotin on tilan laumanvartija, kaukaasiankoira Sälli, jonka ansiosta petovahingoilta on viime vuosina vältytty.
”Laumanvartijakoira on aivan ehdoton”, tilan emäntä Sari Kurikka toteaa.
Ympäri maan vietettiin perjantaina Suomen lammasyhdistyksen järjestämiä Petotuli-tapahtumia, joissa haluttiin nostaa esiin erityisesti susien aiheuttamia vahinkoja lammastiloilla.
Yhdistyksen Riistakeskuksen tilastoista kokoamien tietojen mukaan tänä vuonna jo 241 lammasta on kuollut petovahingon seurauksena. 181 niistä on pedon tappamia ja 60 jouduttu lopettamaan hyökkäyksestä aiheutuneiden vammojen takia. Valtaosan lampaista on tappanut susi, mutta myös karhut, ilvekset ja ahmat aiheuttavat vahinkoja.
Viime vuonna lampaita kuoli petovahinkojen takia yli 500.
Riistakeskuksen tilastoissa näkyvät kuitenkin vain ne vahingot, joihin on haettu ja myönnetty valtionkorvaukset. Osa vahingoista korvataan maatilavakuutuksien kautta, joten ne puuttuvat luvuista.
”Aitauksessa olevat lampaat ovat helppoja saaliita. Treenimielessä lauma saattaa viedä 30–40 lammasta.” Hanne Hurskainen
Loppukesä ja alkusyksy on vaarallista aikaa kotieläintiloilla, sillä susiemot opettavat pentujaan saalistamaan.
”Aitauksessa olevat lampaat ovat helppoja saaliita. Treenimielessä lauma saattaa viedä 30–40 lammasta”, MTK-Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Hanne Hurskainen kertoo.
Hurskaisen mukaan susitilanne on kestämätön. Petoaidat eivät riitä, sillä sudet osaavat mennä niiden ali ja läpi. Karkotuskeinot eivät auta, jos susi on jo tottunut ihmisiin.
”Häirikkösusien poistoon pitäisi saada kevyempi byrokratia”, paikallisen MTK-Rannikon puheenjohtaja Sauli Joensuu toteaa.
”Akuutissa tilanteessa tilalla pitäisi olla oikeus lopettaa susi.”
MTK-Rannikon puheenjohtajan Sauli Joensuun mielestä toistuvasti häiriötä aiheuttavien susien poistoon pitäisi saada nykyistä helpommin lupa. Kuva: Maiju PohjanheimoSuomessa ei voi omaisuutta suojellakseen ampua sutta ilman riskiä, että syyllistyy metsästysrikokseen. Ruotsissa laki on tässä asiassa sallivampi. Tosin EU:n komissiossa Ruotsin lainsäädäntö on herättänyt kysymyksiä.
MTK toivoo, että Suomessa selvitettäisiin, miten omaisuutta suojaavan lain voisi toteuttaa.
Hurskaisen mukaan nykyisessä hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia, miten petovahinkoihin voitaisiin puuttua, mutta tälle syksylle niistä ei ole vielä apua.
”Toivottavasti hallitus käy heti toimeen.”
MTK-Pohjois-Suomen toiminnanjohtajan Hanne Hurskaisen kotipihan hiekkalaatikolla on nähty suden jäljet. Petotuli-tapahtumaan osallistui myös kolmevuotias Oiva Hurskainen. Kuva: Maiju PohjanheimoLammastiloilla petovahinkoja on ollut erityisesti Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, mutta eri puolilla maata on tihentymiä.
Pohjois-Pohjanmaalla susia on erityisesti Siikalatvan ja Vihannin alueella, Haapaveden ja Nivalan alueella, Pyhäjoella sekä Siikajoen Revonlahden ja Karinkannan alueella.
Susien käynnit pihoilla ovat lisääntyneet ja ne ovat käyneet jopa sisällä navetoissa.
Raahen Olkijoella tilaa pitävällä Joensuulla on oma kokemus kohtaamisesta suden kanssa kesällä 2019, kun peto kyttäsi hänen emolehmälaumaansa laitumella.
”Mönkijällä ajoin paikalle ja susi jäi vain katsomaan. Siitossonni oli lauman keskellä, lehmät olivat kerääntyneet ympärille suojelemaan sonnia”, Joensuu kertoo puoliksi huvittuneena. Vahingolta vältyttiin, kun lopulta susi pakeni.
Petotuli-tapahtuma Siikajoen Karinkannassa keräsi kymmenittäin ihmisiä. Kuva: Maiju PohjanheimoTuottajalle petovahinko on aina erittäin raskas tilanne.
”Vahinkojen siivouksen lisäksi pitää miettiä, mistä saadaan uusia eläimiä ja miten suojella loppuja”, Hurskainen muistuttaa.
Laumanvartijakoirat riittävät osalla tiloista suojelemaan kotieläimiä, mutta ne eivät sovi kaikille alueille.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
