Helteen rakastajakin kaipaa nesteytystä: Kastelu on sokerimaissin viljelyn edellytys, sanoo viljelijä — näin joesta saatava vesi kirittää siuntiolaistilan satoja

Jotkut ne rakastavat kuumuutta. Hellettä vartovat ainakin jäätelökauppiaat, auringonpalvojat ja sokerimaissi. Siuntiossa Pickala gårdissa kasvustot näyttivät maanantaina lupaavilta.

Nyt maissi odottaa lämpöä, kertoo isäntä Thure Lindeberg. 30 astettakaan ei olisi sille pahitteeksi.

Rikkakasvit eivät nopealle maissille ole juuri ongelma. Janon sammutuksesta on kuitenkin huolehdittava.

Vaikka maissin voisi kuvitella viihtyvän vaikka kuivalla preerialla, hieman yllättäenkin sokerimaissin menestykselle erityisen tärkeää on vesi.

Kastelumahdollisuus on sokerimaissin viljelyn edellytys, Lindeberg kuvailee. Kasvupaikaksi sopii parhaiten lämmin ja suojainen etelärinne. ”Tulee huonoja tähkiä, jos on liian kuivaa.”

Kasveille pumpataan vettä läheisestä joesta. Alkukesän kuivuutta on paikattu kastelemalla kasvustoja tavallista enemmän.

Härkäpapukin nauttii kastelusta. 

Lindeberg kiinnostui maissista agronomiopintojensa aikana Minnesotassa. Viljelyuralle on mahtunut yksi täysin epäonnistunut maissisato. Vuonna 1998 sadon tuhosi elokuun lopussa yllättänyt hallayö.

Viime vuosi oli kuumuudessaan maissille erityisen suotuisa. Siihen verrattuna maissit ovat kasvussa jäljessä nyt viikon tai kaksi.

Sadonkorjuun aikaan sää tosin saisi olla viileämpikin, jotta sesonki pitenisi. Maissia korjataan Pickala gårdissa osin itsepoimintana.

Siihen on aikaa keleistä riippuen vielä ainakin kuukausi. Lindeberg ilmoittaa tarkan ajankohdan tilansa verkkosivuilla.

Tuoreeltaan maissi on parasta, hän sanoo. Sitä grillataan, keitetään ja syödään lihan kanssa.

Myös monet ulkomaalaiset ovat löytäneet tilan. He tuntevat maissin paremmin ja osaavat käyttääkin kasvia monipuolisemmin, Lindeberg kertoo.

Kokeilussa on neljä lajiketta, kaikki aikaisuutensa ansiosta pohjoisiin oloihin sopivia.

Kasvustoa on yhteensä 1,5 hehtaarilla.

Lisäkastelusta hyötyvät muutkin viljelykasvit. Tilalla viljellään maissin lisäksi siirtonurmea sekä perinteisempiä kasveja kuten vehnää, mallasohraa ja härkäpapua.

Näistä siirtonurmi sekä härkäpapu saavat keinokastelua.

Kastelupuomilla varustelluilta härkäpapulohkoiltaan Lindeberg odottaa saavansa Louhi-lajikkeesta parhaimmillaan jopa 5 000 kilon hehtaarisatoja.

Kastelupuomilla varustelluilta härkäpapulohkoiltaan Thure Lindeberg odottaa saavansa jopa 5 000 kilon härkäpapusadon hehtaarilta. Kuva: Tuulikki Viiko

Lue lisää:

Syysviljelykasvit voimissaan itärajalla ‒ ”Syysrypsi näyttää nyt sen, miksi sitä kannattaa viljellä”

Maissi sopii nurmi-säilörehun kaveriksi – kolea kevät leikkasi kylvöalaa