Millainen maatila menestyy? Tilan jatkuvuuden turvaamisen sijaan päätavoite on hyvin pärjäävillä maatilayrittäjillä usein toisaalla, kertoo tutkimus
Menestyjät ovat erittäin markkinaorientoituneita, kertoo tutkimus. He ovat valmiita isoihinkin muutoksiin, jos kysyntä sitä edellyttää.
Kuva: PAsi LeinoMillainen tila menestyy? Epävarmassa maailmassa kysymys on yhä polttavampi.
Asiaa selvittivät Pellervon taloustutkimus (PTT), Luonnonvarakeskus (Luke) ja Työtehoseura (TTS).
Kyselyyn vastasi yhteensä 1 342 yrittäjää loppuvuodesta 2020.
Menestymistä olisi helppo mitata vain rahassa. Kaikki äverikköjen elämänkäänteitä seuranneet kuitenkin tietävät, ettei raha yksin takaa elämässä menestystä.
Suomalaistutkimuksessa onkin huomioitu taloudellisen tilanteen lisäksi henkinen puoli: Oliko vastaajalla esimerkiksi aikaa palautua?
Yrittäjä luokiteltiin menestyväksi, kun hänen tilansa kuului maataloustuotannon taloudellisen kannattavuuden suhteen parhaaseen viidennekseen.
Lisäksi hänen tuli itse kokea menestyneensä hyvin ja arvioida työkykynsä hyväksi, kertoo TTS:n erikoistutkija Janne Karttunen.
Tilakoko ei määrittänyt menestystä: hyvin menestyviä yrittäjiä oli kaikenkokoisilla tiloilla, eri puolilla Suomea ja eri tuotantosuunnissa.
Mikä menestyviä maatalousyrittäjiä sitten yhdisti? Ainakin ikä. Menestyvät maatalousyrittäjät olivat hieman nuorempia kuin maatalousyrittäjät keskimäärin. He myös monialaistivat ja laajensivat yritystoimintaansa ja käyttivät peltoviljelyssä uutta teknologiaa.
Menestyjät olivat lisäksi erittäin markkinaorientoituneita. He olivat valmiita isoihinkin muutoksiin, jos kysyntä sitä edellytti.
He ottivat lisäksi aikaa myös itselleen. Keskimääräistä useammalla oli ulkopuolista työvoimaa.
Maatilayrittäjiä luokiteltiin myös heidän tavoitteidensa mukaan. Jos viljelijän päätavoite oli turvata tilan jatkuvuus, se oli tulosten perusteella vielä heikko tae menestykselle. Vain 38 prosenttia jatkuvuuden tavoittelijoista menestyi hyvin.
Vielä heikommin meni niin sanotuilla optimoijilla, jotka tähtäsivät pääasiassa tuotantokustannusten minimointiin ja tukien maksimointiin. Heistä hyvin pärjäsi vain 28 prosenttia.
Parhaiten meni ympäristö- ja taloustietoisilla vastaajilla. Heistä noin puolet kuului hyvin menestyvään joukkoon.
Taloustietoisilla vastaajilla keskeisiä tavoitteita olivat yrityksen hyvä tulos ja yrittäjän toimeentulon turvaaminen.
Ympäristötietoiset taas tähtäsivät muun muassa luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon.
Kokonaisvaltainen johtaminen, talouden- ja riskienhallintakyky ja visio tilan tulevaisuudesta korostuivat selkeästi menestyneillä maatalousyrittäjillä, pohtii PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Tulosten perusteella tarvitaan vahvaa liiketaloudellista ja riskienhallinnan osaamista. Ajatusta tulisikin siirtää kiloista ja litroista entistä enemmän eurojen suuntaan.
”Maatilayritykset ajatellaan usein omassa kategoriassaan, mutta maatilayritykset ovat pk-yrityksiä. Niissä vallitsevat tietyt yritystoiminnan realiteetit, ja maatilayrityksiä tulisi tukea tekemään liiketoiminnan kannalta oikeita päätöksiä yhä vaikeammin ennakoitavassa toimintaympäristössä”, hän summaa.
Maatilan talouden ja kannattavuuden vahvistamisessa keskeistä on esimerkiksi tarkka talousseuranta, johon kuuluu myös kahdenkertainen kirjanpito.
Jotta viljelijä voisi menestyä, vaatimuksia kohdistuu myös yhteiskuntaan.
Esimerkiksi lomitusjärjestelmään ja muihin työhyvinvointia edistävien palveluiden kehittämiseen tulisikin tutkijoiden mukaan panostaa.
Lue lisää:
- Osaston luetuimmat
