Merkittävin osa syntyvistä orgaanisista jätteistä ja eri sektoreiden sivuvirroista käsitellään biokaasulaitoksissa, joissa valmistetaan SBB:n arvion mukaan 60 prosenttia kierrätyslannoitteista. Kuvituskuva. Kuva: Suomen Lantakaasu
Kierrätyslannoitteiden valmistuksessa kaupan muovijäte on vain pienessä osassa
Kierrätyslannoitteesta löytynyt muovisilppu sai viljelijät huolestumaan, voiko kierrätyslannoitteiden laatuun enää luottaa ja uskaltaako niitä jatkossa käyttää. Kyllä, vakuuttavat asiantuntijat.Tilaajalle
Suomen ensimmäinen suuren mittakaavan nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos nousee Nurmoon, kun Suomen Lantakaasu ja Atria päättivät äskettäin Nurmon Bioenergian biokaasulaitoksen rakentamisesta (havainnekuva). Kuva: Suomen LantakaasuSuomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtajan Anna Virolainen-Hynnän mukaan kierrätyslannoitteita uskaltaa edelleen käyttää.
”Lainsäädäntö antaa tiukat raamit ja sen mukaan toimitaan.”
Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö pohjautuu EU-asetukseen.
Biomassapohjaisten kierrätyslannoitteiden tuottajia on Suomessa kaikkiaan parisen sataa. Vain osassa biolaitoksista – biokaasulaitokset ja kompostointilaitokset – käsitellään pakattuja biojätteitä.
”Toimiala on kuitenkin vielä nuori ja kehittyvä ja siksi halukas löytämään uusia ratkaisuja, joilla voidaan edelleen vähentää vierasaineiden määrää lannoitteissa. Kaikilla biojätettä tuottavilla toimijoilla on kirittävää laadun parantamisessa, mikä vaatii esimerkiksi huolellisempaa lajittelua.”
”Kauppojen muovia sisältävien biojätteiden määrä on vain 57 000 tonnia eli niiden määrä elintarvikejätteiden massavirroista tai esimerkiksi kotitalouksien biojätemäärästä on hyvin vähäinen.” Anna Virolainen-Hynnä
Kierrätyslannoitteita valmistetaan biohajoavista puhdistamolietteistä, elintarvikejätteistä kuten kotitalouksien, ravintoloiden ja kauppojen biojätteestä sekä elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja metsäteollisuuden nollakuidusta.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry (SBB) on ravinteiden kierrätystä ja biokaasun edistämistä ajava yritysten ja yhteisöjen valtakunnallinen yhdistys. Sen jäsenet vastaavat 70 prosenttia Suomen biokaasun tuotannosta, 85 prosenttia käytössä olevista liikennekaasun jakeluasemista ja yli puolta kotimaisesta kierrätysravinnetuotannosta.
Laitosmaisesti käsiteltävien biohajoavien jätteiden vuotuinen kokonaismäärä on noin 2,1 miljoonaa tonnia. Siitä puhdistamoliete on volyymiltaan suurin, 812 700 tonnia.
Elintarvikejätteen jätevirrat ovat kokonaisuudessaan merkittäviä, yhteensä lähes 700 000 tonnia, josta kotitalouksien biojätteen osuus on puolet ja alan teollisuuden 160 000 tonnia.
”Kauppojen muovia sisältävien biojätteiden määrä on vain 57 000 tonnia eli niiden määrä elintarvikejätteiden massavirroista tai esimerkiksi kotitalouksien biojätemäärästä on hyvin vähäinen.”
Merkittävin osa syntyvistä orgaanisista jätteistä ja eri sektoreiden sivuvirroista käsitellään biokaasulaitoksissa, joissa valmistetaan SBB:n arvion mukaan 60 prosenttia kierrätyslannoitteista.
Loput 40 prosenttia käsitellään esimerkiksi yhdyskuntien biojätteitä kompostoimalla, joka on toiseksi yleisin käsittelytapa, polttamalla tai muilla ratkaisuilla (nollakuidut).
Puhdistamolietteet päätyvät paljolti myös viherrakentamiseen.
Virolainen-Hynnä tarkentaa, että jätetilastointi on varsin seikkaperäistä, kun taas kierrätyslannoitteiden tilastointi on vielä puutteellista.
Vielä toistaiseksi kierrätyslannoitteiden raaka-ainekäyttö suhteessa volyymeihin on epätasapainossa. Suurin osa lannoitteista valmistetaan yhdyskuntien biojätteestä ja elintarvikealan sivuvirroista, vaikka selvästi suurin orgaanisten sivuvirtojen ja jätteiden potentiaali on maataloudessa.
”Lantoja ja muita maatalouden sivuvirtoja käsitellään laitosmaisesti lähinnä biokaasulaitoksissa varsin vähäisiä määriä, arviomme mukaan 300 000 tonnia vuodessa. Tulevaisuudessa uskomme tilanteen muuttuvan”, Virolainen-Hynnä luottaa.
”Maataloussektorilla on tällä hetkellä vireillä paljon biokaasulaitosinvestointeja. Toteutuessaan ne muuttavat ja lisäävät kierrätyslannoitteiden volyymia ja valikoimaa, kun markkinoille tulee aivan uudentyyppisiä kierrätyslannoitteita.”
”Lantoja ja muita maatalouden sivuvirtoja käsitellään laitosmaisesti lähinnä biokaasulaitoksissa varsin vähäisiä määriä, arviomme mukaan 300 000 tonnia vuodessa.” Anna Virolainen-Hynnä
Yksi Suomessa laajentava iso biokaasuyritys on Suomen Lantakaasu Oy, jonka perustivat tasaosuuksin Valio ja energiayhtiö St1. St1:n omistusjärjestelyjen jälkeen yhteisyrityksen toinen omistaja 50 prosentin omistusosuudella on uuden pohjoismaisen biokaasuyhtiön 1Vision Biogas ab:n tytäryhtiö.
Suomen Lantakaasu on rakentamassa kahta isoa biokaasulaitosta, Kiuruvedelle ja Seinäjoen Nurmoon, joista jälkimmäinen toteutetaan yhdessä Atrian kanssa. Yhtiöt ovat päättäneet investoida yli 60 miljoonaa euroa Nurmon Bioenergian 100 gigawattitunnin uusiutuvan biopolttoaineen tuotannon rakentamiseen.
Laitos on Suomen ensimmäinen suuren mittakaavan nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos. Lisäksi suunnitelmissa ovat myös laitokset Nivala-Sievi- ja Pedersöre-Kruunupyy-alueille.
Valiolla Lantakaasun liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Leena Helminen korostaa, että yrityksen lantabiokaasulaitoksilla valmistama biolannoite on täysin turvallista maatiloille. Sen raaka-aineena ovat kotieläintiloilta tuleva liete- ja kuivalanta, peltobiomassa sekä muun muassa Valion ja Atrian tuotannon sivuvirrat.
”Kun syötteenä ei käytetä kotitalouksien tai muuta pakattua biojätettä, pystymme takaamaan, että tiloille palautetaan korkealaatuisia ja hygieenisiä lannoitteita. Muovijäämiä ei pääse syntymään, koska syötteissä ei ole mukana muovia.”
”Laadukas biolannoite on Lantakaasulle yhtä tärkeä tuote kuin biokaasukin. Siksi me huolehdimme, että vastaanotettavat ja prosessoitavat syötteet täyttävät kaikki asetetut vaatimukset.”
- Osaston luetuimmat
