Ruokavirasto selvittää Virolahden ja Pyhtään ASF-tapausten yhteyttä

Ruokavirastolla ei ole vielä tietoa, kuoliko Pyhtäällä löydetty villisika samaan afrikkalaista sikaruttoa (ASF) aiheuttavaan virustyyppiin kuin Virolahdella löydetyt villisiat.

Virustyypin tutkiminen on aloitettu Ruokaviraston laboratoriossa ja tuloksia on odotettavissa ensi viikolla. Vasta tulosten jälkeen on aika arvioida, mistä Pyhtään villisika ASF-tartuntansa sai, kerrottiin Ruokaviraston mediatilaisuudessa 1. syyskuuta.

Järjestelmälliset villisianraatojen etsinnät länteen laajennetulla tartuntavyöhykkeellä alkavat tällä viikolla. Etsijät on ensin koulutettava tehtäviinsä, kertoi yksikönpäällikkö Sirpa Kiviruusu.

”Vanhalla osalla tartuntavyöhykettä sekä ydinalueella raatojen etsintä jatkuu suunnitelmin mukaisesti.”

Kiviruusun mukaan villisianraatoja löytyy edelleen runsaasti.

Ruokavirastolla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon Pyhtäällä on villisikoja. Kymenlaakson ja itäisen Uudenmaan villisikakanta on vahva, Kiviruusu jatkoi.

Pyhtään ASF-tapaus varmistui viime viikon perjantaina. Kiviruusun mukaan arvioit villisian kuolinajasta ovat puolestatoista neljään kuukautta.

Alkuperäisellä tartuntavyöhykkeellä sijaitsee viisi sikojen pitopaikkaa. Länteen laajennetulla alueella sikaloita on kymmenkunta. Eläinlääkärit tarkastavat sikalat eläimineen sekä sen, että tilojen tautisuojaus on kunnossa.

Tartuntavyöhykkeen laajentaminen ei ole toistaiseksi muuttanut suunnitelmia rakentaa aita nykyisen ydinalueen ympärille. Asiaa selvitetään edelleen, Kiviruusu kertoi.

”Sitä ei vielä tiedetä, minne muualle aitaa mahdollisesti tarvitaan.”

Ruokavirasto kertoi aiemmin tiistaina, että uusi ydinalue saatetaan perustetaan tartuntavyöhykkeen länsiosaan, mikäli ASF-tilanne sitä edellyttää.

Syyskuun alkuun mennessä Suomesta on löytynyt 36 ASF:ään kuollutta villisikaa. Pyhtään tapausta lukuun ottamatta kaikki raadot on löydetty Virolahdelta.

Ruokavirasto tiedotti tänään tartuntavyöhykettä koskevien tiettyjen ASF-rajoitusten helpotuksista.

Mediatilaisuudessa Ruokavirastolta kysyttiin, höllennettiinkö rajoituksia, koska ne koskivat niin suurta aluetta ja suurta määrä ihmisiä vaikeuttaen heidän arkeaan ja elinkeinojensa harjoittamista.

”Rajoitusten tarkoitus on aina taudin leviämisen estäminen ja taudin torjunnan mahdollistaminen. Mikäli joku rajoitus ei ole näiden kahden asian kannalta välttämätön, rajoitus pyritään purkamaan”, Kiviruusu vastasi.

Esimerkkinä rajoitusten lieventämisestä on metsätöiden salliminen tartuntavyöhykkeellä. Kiviruusun mukaan on huomattu, että villisiat eivät säiky koneiden ääntä niin paljon, että karkaisivat kovin kauas. Sen sijaan kulotus on edelleen kielletty, koska tuli ja savu saisivat eläimet liikkeelle.

”Tavoitteena on edelleen hävittää afrikkalainen sikarutto Suomesta.”

Voimassa olevat ASF-rajoitukset

Ruokaviraston sivusto Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta