• Miltä kuulostaisi luista tehty proteiinipirtelö? Norjalaisyliopistossa tutkitaan, miten luista saisi ihmisravintoa

    Tutkijat upottivat luita mereen löytääkseen uusia hajottajaeliöitä.
    Kuvassa hirvenluita, jotka ovat koirien herkkua. Olisiko niistä myös ihmisravinnoksi?
    Kuvassa hirvenluita, jotka ovat koirien herkkua. Olisiko niistä myös ihmisravinnoksi? Kuva: Miska Puumala
    Maatalous|Ruoka
    26.12.202216:00
    Satu Lehtonen

    Suurin osa teuraseläinten ruhoista pystytään käyttämään hyväksi, mutta luut ovat ongelma. Ne voidaan jauhaa lannoitteeksi tai eläinten rehuun lisättäväksi, mutta ihmisravinnoksi niistä ei oikein ole.

    Luissa on paljon proteiinia, mutta miten saada se sieltä hyödynnettävään muotoon? Teollisuudella on käytettävissään entsyymejä, jotka pystyvät liuottamaan luita, mutta menetelmät ovat kalliita ja aikaavieviä.

    Norjalaisessa Bergenin yliopistossa tutkitaan parhaillaan, miten luita voitaisiin käyttää ihmisravintona.

    Tutkijat kokosivat naudan ja kalkkunan luita ja upottivat ne puoleksi vuodeksi merenpohjaan, 60–100 metrin syvyyteen. Tarkoituksena oli löytää merestä eliöitä, jotka pystyisivät omien entsyymiensä avulla hajottamaan luuta.

    Kun luut nostettiin päivänvaloon, hajoaminen olikin päässyt hyvää alkuun. Laboratoriossa luista löydettiin mielenkintoinen entsyymiyhdistelmä, jota nyt kehitetään eteenpäin.

    Science Norwayn juttuun

    Lisää aiheesta
    • Kaniininkasvattajat ovat järjestäneet lahtauskursseja jo useampana vuonna. Kanayhdistykselle kurssi oli ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen.

      MT:n arkistosta: "Eläimen lahtauksen pitäisi olla kansalaistaito, sillä hyvä loppu on elämänkin kunnioittamista" – kotitarvekanin ja -kanan lopettamista ja käsittelyä kokkausta varten harjoitellaan lahtauskurssilla

    • Anna ja Niklas Sundberg käyttävät paljon aikaa kilien kanssa etenkin silloin, kun ne ovat vasta tulleet syntymätiloiltaan maisemalaitumille.

      Maisemanhoitoalueilla kasvatettu kilinliha villitsi kuluttajat Ruotsissa: ”Enemmän on kysyntää kuin pystyn lihaa tarjoamaan”, kertoo yrittäjä Anna Sundberg

    • Näkymä suomalaisesta tonnikalahyllystä. Tonnikalan kasviskorvikkeet eivät ole vielä levinneet suomalaiskauppoihin.

      Kaurasta tehty lihankorvike on jo tuttu juttu – Nyt tulee kasviperäinen tonnikalajäljitelmä

    • Lihaisa tuntuma kuuluu Oumphin vahvuuksiin.

      Ruotsalainen Oumph kisaa vegaanipihvin paikasta – MT testasi

    Artikkelin aiheet
    luista tehty ruoka
    Bergenin yliopisto
    entsyymitutkimus
    ihmisravinto
    kiertotalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle