Tietämättömyys työaikalainsäädännöstä ja työaikajärjestelymahdollisuuksista aiheuttaa yleisimmät puutteet kausityöntekijöitä palkanneilla puutarhatiloilla.
”Työaikakirjanpidossa on puutteita varsinkin urakkatyön suhteen”, asiamies Kristel Nybondas Maaseudun Työnantajaliitosta kertoo.
Myös palkkojen maksussa on oltava tarkkana. ”Palkka pitää maksaa vähintään kerran kuukaudessa eikä työsuhteen lopussa, vaikka työntekijät itse niin toivoisivat”, Nybondas muistuttaa.
Lomakorvausta pitää aina maksaa määräaikaisissa työsuhteissa, eikä peruspalkkaan voida sisällyttää ylityökorvauksia, lomakorvausta tai muita lisiä. Nämä kaikki täytyy eritellä palkkalaskelmassa, joka annetaan työntekijälle jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
Lisäksi on muistettava, että työterveyshuoltosopimus pitää tehdä myös kausityöntekijöistä ja ulkomaalaisten työntekijöiden passin kopiota on säilytettävä neljä vuotta työsuhteen päätyttyä.
Maaseutuelinkeinojen ja puutarha-alan työehtosopimukset sisältävät työaikajärjestelmän, jota soveltamalla voidaan tasoittaa työtunnit keskimäärin 40 tuntiin viikossa, joko työsuhteen keston aikana ja enintään 52 viikon tasoitusjaksolla.
Tämä vaatii kuitenkin vuosisuunnitelman ja työvuoroluettelot. Jos paperitöitä ei hoida kunnolla, voi työnantaja joutua jopa kaksi vuotta työsuhteen päätyttyä jälkikäteen maksamaan pidempien työjaksojen tunnit ylityönä.
Työsuojelutarkastuksen yhteydessä tarkistetaan, että kaikki maksut on maksettu oikein ja ajallaan.
”Näissä asioissa säästämisestä voi tulla hyvin kallista”, Nybondas sanoo. Hän suosittelee ottamaan ajoissa selvää työehtosopimuksen mahdollisuuksista ja velvoitteista.
Tilojen vakituisesta työvoimasta suurin osa on suomalaisia.
”Kausityövoiman osalta on vaikeaa saada suomalaisia työntekijöitä esimerkiksi sadonkorjuutöihin. Tilat ovat hyvin pitkälti riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta, jota ilman nämä työt eivät tulisi tehtyä”, Nybondas toteaa.
Yleisimmät kausityöntekijöiden kotimaat ovat Venäjä, Ukraina ja Baltian maat.
TUURE KIVIRANTA