Juhannuksen aikaiset sateet pelastivat vähän satoa – ”Ei tästä nollasatovuotta ole tulossa”

Ypäjäläisen viljelijän Pauli Perhon tilalla on satanut viimeisen kuukauden aikana reilu 25 milliä, joista suurin osa juhannuksen tienoilla. Sateet ovat olleet hyvin paikallisia. Kuiva ja kuuma alkukesä verottavat ankarasti satoa.

”Näillä sateilla huippusatoihin ei enää päästä, mutta myöhäiset sateet pelastavaisivat vielä aika paljon. Voi syysohrasta ehkä 4000–5000 kiloa saada hehtaarilta”, Perho toteaa.

Juhannuksen tienoilla tulleet sateet pelastivat syysohrasadon.  Kuva: Fanny Niittymaa

Tilalla kylvetään sekä muokattuun että muokkaamattomaan maahan. Eroja ei juurikaan huomaa, Perho toteaa.

”Yritän vähentää kulkukertoja pellolla, jotta humusta ja vettä saadaan sidottua maahan.”

Syysviljoja on tänä vuonna 20 hehtaaria, ja ne talvehtivat hyvin. Kevään ja alkukesän kuivuus ja kylmyys kuitenkin verottavat satoa.

Syysviljojen tilanne on huomattavasti kevätkylvöisiä parempi.

Kevätohra on kasvattanut juhannussateiden jälkeen sivuversoja, mutta ne eivät välttämättä ehdi valmistua ajoissa.

Kevätvehnä ei ole pensonut ollenkaan. ”Pääversosta voi saada kolmesta neljään tonnia satoa, jos olosuhteet ovat otolliset loppukasvukauden.”

Kevään ja alkukesän kuivat ja lämpimät jaksot ovat yleistyneet. Perho pyrkii sitomaan vettä maaperään. Muokkausta on vähennetty, ja se vähenee tulevaisuudessa entisestään. Kuivuus kannustaa siirtymään enenevissä määrin syysviljoihin.

”Ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin on reagoitava nyt. Ne pärjäävät, jotka ovat ajoissa hereillä ja tekevät muutoksia viljelyyn.”

Syysviljojen viljely on ollut tähän asti epävarmaa, mutta tällä hetkellä ne vaikuttavat pärjäävän kevätviljoja paremmin.

Kevätviljat vaihtuvat syysviljoihin, jos kuivat alkukesät toistuvat yhä useammin ja syysviljojen talvehtimisessa ei ole ongelmia.

Kuivuus ja helle voivat tulevaisuudessa lisätä tuholaisten ja tautien esiintyvyyttä.

Toukokuun puolivälissä kylvetyllä ohrapellolla rivivälit näkyvät vielä selvästi. Juhannussateiden jälkeen ohra on tehnyt sivuversoja, mutta ne eivät välttämättä valmistu ajoissa.  Kuva: Fanny Niittymaa

Tästä eteenpäin Perhon toiveissa olisi kymmenen millin sade joka toinen päivä seuraavien viikkojen ajan. Vettä tarvitaan myös syystöitä varten.

Mieluummin Perho kuitenkin valitsee kuivuuden kuin liialliset sateet.

Viljojen hinnat mietityttävät satotasoa enemmän. ”Jos vehnän hinta on 150 euroa tonnilta, se ei kauheasti lämmitä.”

Perho viljelee Ypäjän Ypäjänkylässä reilua 150 hehtaaria omia ja vuokramaita.

Perho lopetti sikatilan pidon pari vuotta sitten.

Alasta puolet on timotein ja nurminadan siemenviljelyä ja loput viljoja ja härkäpapua. Koko sato menee siemeneksi.