Käytetyistä paristoista lannoitteeksi – suomalainen kiertotalouskeksintö tavoittelee maailmanmarkkinoita

Ruoantuotanto ja maaperän köyhtyminen, jäteongelmat, teollisuuden raaka-aineiden kierrätystarve – pienessä kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla tehdään liiketoimintaa isojen globaalien kysymysten äärellä.

Kärsämäellä toimivan Tracegrow oy:n vastaus on teknologia, jolla käytetyistä paristoista ja teollisuuden sivuvirroista otetaan talteen sinkki ja mangaani. Lopputuotteena syntyy luomuviljelyyn hyväksyttyä nestemäistä lannoitetta.

”Erotamme kierrätetystä materiaalista hyödylliset ainesosat käytettäväksi uudelleen. Samalla vähennetään teollisen jätteen ja arvokkaiden metallien päätymistä kaatopaikoille”, yhtiön operatiivinen johtaja Mikko Joensuu summaa.

Yhtiö perustettiin vuonna 2012 hyödyntämään Nivalassa toimivan AkkuSer oy:n kierrätyslaitoksen tuottamaa paristojätettä. Vuosien kehitystyö tuottaa nyt tulosta patentoitua prosessia hyödyntävässä laitoksessa, joka käynnistyi Kärsämäellä vuonna 2018.

Tracegrow oy on tähän mennessä tuonut markkinoille neljä erilaista hivenlannoitetta. Ne toimivat lehtilannoitteena, siementen peittauksessa tai muiden lannoitteiden seassa maaperään lannoituksessa. Joensuu kertoo, että merkittävää sadonlisäystä on viljelykokeissa saatu muiden muassa nurmella ja viljakasveilla.

”Teemme jatkuvasti yhteistyötä viljelijöiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Kokeita tehdään maailmanlaajuisesti, jotta tiedetään, miten tuotteet toimivat eri kasvilajeille erilaisissa olosuhteissa.”

Tarvetta riittää, sillä yhtiön mukaan puolet maailman viljelyalasta kärsii sinkin ja kymmenen prosenttia mangaanin puutteesta. Samaan aikaan maataloudessa tarvitaan keinoja hiilijalanjäljen ja ympäristökuorman pienentämiseen.

Maatalous on yhä Tracegrown tärkein toimiala, mutta saman teknologian avulla voidaan tuottaa raaka-aineita myös teollisuuden tarpeisiin. Mangaania ja sinkkiä käytetään esimerkiksi kemian ja terästeollisuudessa seosaineina.

Mahdollisuuksia tuo myös kuljetusalan vihreä siirtymä, sillä sähköautojen akuissa mangaani on keskeinen raaka-aine.

”Lainsäädäntö ohjaa siihen, että metalleista yhä isomman osan pitää olla kierrätettyjä. Mangaanin kierrätys on Euroopassa vielä lastenkengissä, ja me olemme ainoa, jolla on siihen kehitettynä teknologia”, Joensuu toteaa.

Prosessissa paristomassa liuotetaan ja haitalliset aineet kuten nikkeli ja kadmium poistetaan liuoksesta. Puhdistuksen jälkeen lopputuotteena on sinkki- ja mangaanipitoinen hivenravinneliuos. Kuva: Hanna Perkkiö

Kehitystyötä tehdään kaiken aikaa tehtaan yhteydessä sijaitsevassa laboratoriossa. Iso merkitys on ollut myös yhteistyöllä Oulun yliopiston kanssa.

Viime syksynä Kärsämäellä käynnistyi uusi tuotantolinja, joka jalostaa Bolidenin Kokkolan-tehtaalta tulevaa mangaanisakkaa. Teollisuuden ja kaivostoiminnan sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyy myös maailmanlaajuisesti iso potentiaali.

Tracegrown prosessissa sinkki ja mangaani liuotetaan talteen mekaanisen erottelun jälkeen. Sen jälkeen ne puhdistetaan patentoidun teknologian avulla. Joensuun mukaan metallit saadaan talteen yli 90-prosenttisesti.

”Prosessin etuina ovat pieni energiankulutus ja vähäiset päästöt. Kun otetaan huomioon koko jakeluketju, hiilidioksidipäästöt ovat 60 prosenttia pienemmät verrattuna kaivosteollisuudesta saataviin neitseellisiin tuotteisiin.”

Joensuu nostaa esiin vielä yhden seikan, joka on omavaraisuus.

”Nyt lähes kaikki mangaani tulee Kiinasta. Mahdollisuus kierrättää kriittiseksi luokiteltuja metalleja EU:ssa varmistaa niiden saatavuuden tulevaisuudessa.”

Tracegrown tuotteet kulkevat loppukäyttäjille jälleenmyyjien kautta. Tällä hetkellä myyntiä on yli 15 maassa, ja viennin osuus on yli puolet tuotannosta.

Jalansijan saaminen globaaleilla markkinoilla suuryhtiöiden joukossa ei ole helppo tehtävä. Viime helmikuussa käynnistynyt yhteistyö kansainvälisen jakeluyhtiö Brenntagin kanssa onkin Joensuun mukaan tärkeä askel.

”Strategiana meillä on kasvaa ja viedä omaa menetelmäämme maailmalle. Kiertotalouden innovaatioille on siellä valtavasti potentiaalia.”