Elsi Katainen: Turvemaiden vettämisessä joudutaan turvautumaan yksityisten maihin
MT livessä vieraillut europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) korosti Suomen huoltovarmuuden ja ruokaturvan haasteita, painottaen erityisesti maatalouden byrokratian sekä tuotantopanosten omavaraisuuden ongelmia.Tilaajalle
Elsi Katainen kokee, että suomalainen maatalousbyrokratia on pitkälti itse aiheutettua. Kuva: Johannes TervoEurovaaleissa jatkokaudelle Euroopan parlamenttiin valittu Elsi Katainen (kesk.) kommentoi Seinäjoen Farmari-näyttelyssä pidetyssä MT livessä metsäkatoasetuksen ja ennallistamisvaatimusten merkitystä Suomelle.
”Selvää on se, että jos tulee esimerkiksi 10 prosentin vettämispakko meidän turvemaillemme, niin sitä ei löydy pelkästään valtion mailta, vaan sen takia joudutaan menemään ilmeisesti jonkun verran yksityisten maille”, Katainen kommentoi ennallistamisvaatimuksen merkitystä keskustelun juontajalle Laura Ruoholalle.
Katainen huomautti, että rahat ennallistamiseen on löydyttävä pääasiallisesti EU:sta tai valtiolta.
”Siinä kohtaa tulee pitää huolta, että suomalaisille tutuista Helmi- ja Metso-ohjelmista pitää löytyä sitä rahaa, millä ne kustannukset katetaan”, Katainen jatkoi yksityismaiden vettämiseen liittyvää kommentointia.
”Komissio ei ole vielä antanut lopullisia neuvoja tai tulkintaohjeita esimerkiksi siitä, saako Suomi 0,5 hehtaarin turvarajan.”
Paljon keskustelua herättänyt metsäkatoasetus nousi myös lähetyksessä esiin.
Ruohola tiedusteli Kataiselta, missä metsäkatoasetuksen suhteen mennään ja osaako edes hän europarlamentaarikkona asiaan vastata.
”Metsäkatoasetushan on siinä vaiheessa, että se on vasta lausuntokierroksella”, Katainen aloitti.
”Komissio ei ole vielä antanut lopullisia neuvoja tai tulkintaohjeita esimerkiksi siitä, saako Suomi 0,5 hehtaarin turvarajan”, hän jatkoi.
Turvarajalla Katainen tarkoitti alaa, joka metsästä voitaisiin raivata esimerkiksi navettarakennusta varten, siten että siinä myöhemmin tuotettu liha olisi markkinakelpoista.
”Tämä on ihan hullu tilanne, koska vuoden loppuun mennessä pitäisi olla asiat selvänä, ja ensi vuoden alusta alkaen tämä asetus olisi voimassa”, Katainen kertoi.
Euroopassa puhutaan aivan liian vähän vesivarannoista.
Ennen haastatteluun MT:n pisteelle saapumistaan Katainen osallistui messujen päälavalla järjestettyyn paneelikeskusteluun, jonka aiheena olivat huoltovarmuus ja ruokaturva.
Paneelikeskustelussa hän kiinnitti huomiotaan siihen, että Euroopassa puhutaan aivan liian vähän esimerkiksi vesivarannoista. Lisäksi Katainen mainitsi, ettei Suomen 80 prosentin ruokaomavaraisuus yksin riitä, sillä tuotantopanosten omavaraisuuden suhteen tilanne on edelleen heikko.
”Toivon, että paneelikeskustelusta välittyi se tieto, miten monipuolinen ruokaturva on ja miten monesta asiasta se koostuu”, Katainen kommentoi paneelikeskustelun antia MT livessä.
Suomen 80 prosentin ruokaomavaraisuus yksin riitä.
Ruohola tiedusteli Kataiselta, miten tämä europarlamentaarikkona ja suomalaisena yleispoliitikkona näkee suomalaisen maatalouden tilanteen.
”Itse näen keskimmäisenä ytimenä ja ongelmana sen, että tilojen kannattavuus ei ole sillä tasolla millä se pitäisi olla”, Katainen aloitti.
Hän muistutti lähetystä seurannutta yleisöä siitä, että suurin osa EU:n budjetista on maatalouden ja maaseudun tukia.
”Siihen (maatalouden rahapottiin) kohdistuu nyt todella paljon paineita. Aseteollisuutta pitäisi nostaa, maahanmuuttajista pitäisi pitää huolta ja Ukrainaa pitää tukea”, Katainen luetteli.
”Olemme tiukkojen neuvotteluiden edessä sen suhteen, miten saamme ruokarahan ja sen budjetin osan säilymään siellä eu:n budjetissa.”
Itse näen keskimmäisenä ytimenä ja ongelmana sen, että tilojen kannattavuus ei ole sillä tasolla millä se pitäisi olla”, Elsi Katainen
Suomalaisen maataloustuotannon yhdeksi synonyymiksi on muodostunut byrokratia, johon myös Katainen otti haastattelussa kantaa.
”Pitää muistaa myös se, että kyllä täällä Suomen hallinnossa osataan sitä byrokratiaa synnyttää. On huima ero siinä, miten (EU:n) yhteisen maatalouspolitiikan toimia eri jäsenvaltioissa toteutetaan”, Katainen aloitti.
”Tunnetusti meillä Suomessa tulkitaan niitä eu:n direktiivejä 110 prosenttisesti. Italiassa vastaava asia toteutetaan ehkä 70 prosenttisesti”, Katainen jatkoi suomalaisen byrokratian soimaamista.
- Osaston luetuimmat
