Rehun laadun ja määrän seurannan ohessa hävikki jää usein vähälle huomiolle, kertoo tutkija. Kuva: Mikko Nikkinen
Nurmisadon määrää seuraa vasta osa tiloista, hävikkiä vielä harvemmat
Lohkokohtainen rehusadon tarkastelu auttaa kohdistamaan tuotantopanokset oikein ja säästämään kokonaiskustannuksissa.
Lapaton maitotilalla Savitaipaleella on aina käytettävissä vähintään kolmea eri nurmisatoa, joista yhdistellään paras mahdollinen seos karjalle. Kuvassa yksi siiloista on juuri tyhjenemässä. Kuva: Mikko NikkinenSäilörehun laadun seuranta on jo pitkään ollut arkipäivää maitotiloilla, mutta määrän mittaaminen on yleistynyt vasta viime vuosina.
Määrää seurataan erityisesti isoimmilla maitotiloilla, kertoo nurmiasiantuntija Asko Laapas ProAgria Etelä-Suomesta.
”Asiaan kiinnitetään huomiota myös muilla nurmirehua käyttävillä tiloilla, mutta ei aivan niin järjestelmällisesti”, Laapas sanoo.
Hän arvelee, että tuotantopanosten kallistuminen on lisännyt kiinnostusta säilörehulohkojen todelliseen satotasoon sekä lohko- ja kasvikohtaiseen panos-tuotossuhteen seurantaan.
”Tieto auttaa päätöksenteossa, kun tuotantopanoksia kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti.”
Rehun laadun ja määrän järjestelmällinen seuranta mahdollistaa sen, että tuottaja voi ”tilata” omilta pelloiltaan juuri oman tilan ja karjan tarpeisiin sopivaa rehua. ProAgria Etelä-Suomi on lanseerannut tämän teemaksi Syötävän hyvä säilörehu.
”Kun ruokinnan suunnittelu pohjautuu rehuanalyyseihin, tilalla saavutetaan mahdollisimman hyvä tuotostaso. Samalla pystytään optimoimaan taloudellisesti tarpeisiin sopivat muut rehut”, Laapas muistuttaa.
Suurella osalla tiloista on nurmialassa pelivaraa niin, että osalta lohkoista siedetään matalampaa tuottoa eikä satomäärän seurantaan panosteta erityisesti, arvioi väitöskirjatutkija Arja Mustonen Luonnonvarakeskuksen Maaningan tutkimusmaatilalta.
Tulevaisuudessa tuotannon hiilijalanjäljen mittaaminen saattaa vaikuttaa niin, ettei heikompia lohkoja enää kannata pitää tuotannossa.
Rehumäärän seurannan lisäksi vähälle huomiolle jää monella tilalla hävikki.
”Rehun saannon ja todellisuudessa hyödyksi käytetyn rehumäärän välillä voi olla isokin ero”, Mustonen kertoo hankkeissa tehtyjen havaintojen perusteella.
Pilaantuminen huomataan helposti, mutta lämpenemishävikin havaitseminen on vaikeampaa. Siinä mikrobit käyttävät ravinnokseen rehun helpoimmin sulavia osia, mikä on pois rehun todellisesta käytöstä eläinten ruokinnassa.
”Tehtyä työtä menee hukkaan, jos kuiva-ainekiloja menetetään virhekäymisen takia. Tämä on rehuntuotannossa niin sanotusti alidiagnosoitu osa-alue, jota kannattaisi katsoa kriittisemmin”, Mustonen sanoo.
Suuri riski lämpenemishävikkiin on etenkin silloin, jos rehu on melko kuivaa ja saman kesän ensimmäistä satoa syötetään karjalle jo kesän lopulla. Silloin rehu ei ole ehtinyt stabiloitua eikä sitä pelasta yleensä happosäilöntäkään.
”Kesän lämpimien kausien pidentyminen on muuttanut tilannetta. Myös esikuivaus ja suuremmat siilot lisäävät riskiä lämpenemishävikkiin.”
Satoa saatetaan menettää myös pellolla etenkin silloin, jos niitettyä rehua joudutaan sateen jälkeen uudelleen kuivattamaan.
Nurmikasvuston tiheys vaikuttaa merkittävästi pellon tuotokseen. Vajaatuottoinen lohko nostaa rehuntuotannon kustannuksia kuiva-ainekiloa kohden.
”Aukot pitää aina paikata tai lohko uusia”, Mustonen huomauttaa.
Yleensä paikkaustarve liittyy perustamisvaiheen vajeeseen. Pellolla saattaa olla isojakin aloja, joilla nurmikasvuston tiheys on alle 50 prosenttia. Etenkin tällaisilla alueilla paikkauskylvö kannattaa.
Mikäli harventuneessa kasvustossa satoa saadaan yli 8 000 kiloa hehtaarilta, täydennyskylvös ei enää pärjää olemassa olevalle kasvustolle.
”Paikkauskylvön hyödyt näkyvät vasta seuraavana vuonna, mutta jos se myöhästyy, haitta voi jatkua useita vuosia.”
Tulevaisuudessa paikkauskylvöissä voidaan hyödyntää yhä enemmän teknologiaa. Esimerkiksi työdroneilla kylvö onnistuu silloinkin, kun pelto ei vielä kanna koneita. ”Tätä kokeilemme Luonnonvarakeskuksella tänä vuonna”, Mustonen kertoo.
Droneja voidaan pian käyttää todennäköisesti myös satoarvioiden tekemiseen yhdistämällä niiden kuvia satelliittikarttojen kuviin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
