Tuottajat kasvattavat ylpeinä antibiootitonta sianlihaa – Suomen hyvä tautitilanne tie uudenlaiseen tuotantoon

”Uudenlainen tapa toimia on myös lisännyt työmotivaatiota", kertoo Porsasmäen sikalanhoitaja Angelina Bentley. Kuva: Pekka Fali

Yksilöllisellä sarjanumerolla varustettu merkki kertoo, että sitä kantavia sikoja ei ole missään niiden elämän vaiheessa lääkitty antibiooteilla. Kuva: Pekka Fali

Angelina Bentley pitää sikojen hoidoista tarkkaa kirjanpitoa, jotta antibiootittoman sian elämä voidaan todentaa syntymästä teurastukseen ja elintarvikkeeksi päätymiseen saakka. Kuva: Pekka Fali

Porsasmäki Oy:n kaikki viisi sikalaa ovat mukana antibioottivapaassa tuotannossa. Tyytyväisiä ollaan, vakuuttavat toimitusjohtaja Hannu Kyllönen (vas.) ja Rinkilän lihasikalan omistaja Kari Saalasti. Kuva: Pekka Fali

Vihreillä korvamerkeillä varustetut Rinkilän tilan lihasiat lähestyvät uteliaina, kunnes koko porukka saa jälleen kerran päähänsä sännätä karsinan perimmäiseen nurkkaan.

Nivalassa sijaitseva Rinkilä on yksi Atrian antibioottivapaan sianlihan tuotantoon sitoutuneista tiloista. Rinkilä ja neljä muuta lihasikalaa hankkivat porsaat Kärsämäellä sijaitsevalta Porsasmäki Oy:ltä, jonka osakkaita kaikki lihasikalat ovat.

”Olemme ylpeitä siitä, mitä teemme, ja tällä tiellä jatketaan", sanovat Porsasmäki Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kyllönen ja Rinkilän omistaja Kari Saalasti.

Porsasmäen sikalassa on vajaat 700 emakkoa, ja vuodessa ne saavat yhteensä 6 000 jälkeläistä. Rinkilässä on 3 000 lihasikapaikkaa ja teuraaksi menee vuodessa 12 000 sikaa.

Uuden tuotantotavan noudattaminen on muutakin kuin merkkien napsauttamista porsaiden korviin.

”Laadukas lopputulos saavutetaan kiinnittämällä entistä paremmin huomiota lukuisiin pieniin asioihin”, Saalasti kiteyttää.

Tuloksista kuitenkin kerrotaan ylpeänä. Porsasmäessä porsaiden lääkitykset ovat pudonneet kolmasosaan vuoden takaisesta. Pahnueet ovat tasalaatuisia, porsaat elinvoimaisia ja kasvavat hyvin, Kyllönen kertoo.

Kovin paljon enempää tuottajat ja tarkemmin sanottuna Atria eivät halua tekemisiään avata muun muassa siksi, että kilpailija HKScan on myös aloittanut antibioottivapaan lihan tuotannon.

Atria on luvannut korvata ne ylimääräiset kustannukset, joita antibioottivapaan tuotantotavan noudattaminen vaatii. Tavoite on saada lisäeurot kuluttajilta, kunhan liha saadaan markkinoille ensi vuonna.

Tarkkoja euromääriä yhtiö ei paljasta.

”Kyllä tästä joku lisätili pitää saada”, Saalasti toteaa.

Suomessa käytetään murto-osa siitä antibioottimäärästä, mitä muualla maailmassa tuotantoeläimille annetaan.

Eläimiä lääkitään vain todettuun sairauteen, ei varmuuden vuoksi tai niiden kasvun edistämiseen.

Tällaiselle pohjalle on hyvä rakentaa antibiootittoman sianlihan tuotantoa.

”Eihän tällaiseen pysty muut kuin Suomi”, kehuu AtriaSian eläinlääkäri ja Atrian antibioottivapaan sianlihantuotannon kehittäjä Taneli Tirkkonen.

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä maailmalla kasvaa kasvamistaan osaltaan eläinten holtittoman lääkityksen seurauksena.

Resistenssit bakteerit uhkaavat paitsi eläinten myös ihmisten terveyttä.

”Valitsemalla suomalaista antibioottivapaata lihaa, jokainen voi tehdä globaalin teon eläinten ja ihmisten hyväksi”, Tirkkonen sanoo.

Lue myös:

Lihayhtiöt uskovat antibiootittoman sianlihan kysyntään – "Sika-ala tarvitsee uskoa tulevaisuuteen"