

Sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa. Sokerin viime vuosien korkea markkinahinta on heijastunut sokerijuurikkaan hintaan. Mutta syitä on muitakin.
”Kannattavuudella on suuri merkitys suosioon, mutta taustalla vaikuttavat monet tekijät. Sokerijuurikas monipuolistaa tilan viljelykiertoa, ja sillä on hyvä esikasviarvo. Viime vuosien haastavien kasvuolosuhteiden myötä viljelijät miettivät entistä tarkemmin riskin hajauttamista, ja siinä viljelyvarma ja kuivuusjaksoja kestävä sokerijuurikas nähdään hyvänä vaihtoehtona”, sanoo maatalousjohtaja Fanni Heinonen Sucros oy:stä.
Säkylän tehtaan tuotantokapasiteetin huippuun on vielä vähän matkaa. Uusia viljelijöitä mahtuu mukaan edelleen. Sopimusviljelijöiden määrä on noussut vuosittain ja viljelyala on kasvanut harppauksittain.
”Ennakoimme, että edellisten vuosien kasvu hieman tasoittuisi nyt esimerkiksi viljelykierrollisista syistä. Kasvun jatkuminen on ollut positiivinen yllätys”, Heinonen toteaa.
”Sokerissa omavaraisuus on ollut 50 prosentin tietämissä.”
Sucroksen sopimusviljelijöiden määrä oli viime vuonna 690.
”Toimialasopimus solmittiin lokakuun alussa ja sopimuksia on tehty siitä alkaen hyvällä tahdilla, jatkuen edelleen. Maaliskuun puoliväliin mennessä noin 90 uutta tuottajaa on saatu mukaan. Lisäksi moni jo mukana olleista kasvattaa viljelyalaa.”
Tammikuun lopulla aloitettu siemenkauppa antaa viitettä siitä, että viljelyala jatkaa nousuaan.
”Avauspäivän siemenmyynti ylti historialliseen 6 000 siemenyksikköön. Tämän hetken myyntimäärän perusteella 15 000 hehtaarin viljelyala tulee ylittymään. Viime vuonna ala oli 14 400 hehtaaria.”
Sokerijuurikkaan kestävyys ääriolosuhteissa lisää sen kiinnostavuutta. Parina edellisenä vuonna satotaso on ollut vaihtelevista kasvukausista huolimatta mallikas.
”Vuonna 2024 satotaso nousi 15 prosenttia viiden vuoden keskiarvon yläpuolelle. Kuivinakin kesinä on päästy keskimääräisen satotason tuntumaan”, Heinonen kertoo.
Sokerin hinta on vaihdellut viime vuosina voimakkaasti.
”Pari edellistä vuotta on eletty historiallisen korkean sokerin ja siten juurikkaan hinnan aikaa. Sokerin hinnan laskiessa myös juurikkaan hinta on tasaantunut. Siitä huolimatta sokerijuurikas on edukseen kannattavuutta tarkasteltaessa. Sopimusviljelyssä on arvonsa myös siksi, että hinta on selvillä ajoissa”, Heinonen pohtii.
Heinosen mukaan sokerijuurikkaan kaltaisen erikoiskasvin viljelyn yhtenä rajoitteena on kylvö- ja sadonkorjuukaluston riittävyys.
”Me olemme erittäin tyytyväisiä, että tilat ovat investoineet kylvö- ja nostokalustoon. Sucros myös tukee urakointipalveluiden hyödyntämistä vastataksemme tarpeeseen.”
Sokerijuurikkaan viljelyn pääpaino on entiseen tapaan Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Pohjanmaalla, sekä Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Suomalaisen sokerin kysyntä jatkuu vakaana.
”Sokerissa omavaraisuus on ollut 50 prosentin tietämissä. Kysyntää on ja tavoite on kasvattaa tuotantoa edelleen.”
Alkavaan kasvukauteen Heinonen lähtee positiivisin odotuksin. Hänen mukaansa viljelijöiden, Sucroksen ja sidosryhmien keskuudessa on yhteinen pyrkimys kehittää toimintaa yhä tuottavammaksi.
”Toiveissa on kasvukausi, johon mahtuisi sopivasti lämpöä ja tasaisesti sateita.”