Useat kymmenet, ehkä jopa sadat kasvihuoneyrittäjät käyttävät vajaa vuosi sitten julkistettua kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälkilaskuria, arvioi Kauppatarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.
”Sitä käytetään todennäköisesti eniten vihannestuotannossa. Vihanneksia viljeleviä on enemmän kuin muita kasvihuoneyrittäjiä ja siellä hyöty voidaan ottaa kaupalliseen käyttöön. Näin on tehty esimerkiksi Lepaalla tomaattien tuotannossa.”
Excel-pohjainen, verkossa toimiva laskuri laskee kokonaishiilijalanjäljen sekä tuotantovaiheiden hiilijalanjäljet erikseen koko tuotannolle ja toiminnallista yksikköä kohden.
Lisäksi on erillinen laskuri sähkön- ja lämmönkulutuksen mallintamiseen.
Laskuri löytyy Kauppapuutarhaliiton ja SLC:n verkkosivuilta.
Kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälki eli ilmastovaikutus riippuu eniten tuotannossa käytetyistä energianlähteistä. Energian osuus voi olla jopa 90 prosenttia, kun käytetään fossiilisia polttoaineita.
Uusiutuvista energiamuodoista pienin ilmastovaikutus on vesivoimalla ja tuulivoimalla. Biopolttoaineiden hiilijalanjälki on vain hieman suurempi.
”Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää 85 prosenttia käyttämällä kotimaista, uusiutuvaa energiaa”, kertoo suomalaislaskurin kehittämisessä mukana ollut tutkija Frans Silvenius Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Hän muistuttaa, että vaikka kasvihuonetuotannolla on ilmastovaikutuksia, se ei juurikaan rehevöitä vesistöjä.
Jalkasen mukaan laskuri on saanut laajasti hyvää palautetta ja nostanut kasvihuonetuotannon profiilia.
Laskuri muun muassa osoittaa, että suomalaisen kasvihuoneessa tuotetun tomaatin ilmastovaikutus on Suomeen lennätettyä espanjalaista tomaattia pienempi.
Julkistamisen aikoihin väläytettiin mahdollisuutta kytkeä hiilijalanjälki kotimaisten kasvisten alkuperästä kertovaan Sirkkalehtimerkkiin.
”Tämä tuskin toteutuu, koska mittari koskee vain kasvihuonetuotteita eikä avomaantuotteille ole laskettu mitään”, Jalkanen kertoo.
Maailmalla on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti laskureita maa- ja puutarhataloustuotteiden sekä elintarvikkeiden hiilijalanjäljen mittaamiseksi.
”Tulosten keskinäinen vertaileminen on hankalaa, koska laskentaperusteet eivät välttämättä ole keskenään samanlaisia”, Silvenius kertoo.
Suomessa on parhaillaan kehitteillä ympäristövaikutuslaskuri viherrakentamiselle ja ympäristövaikutuslaskuri ja tiedon jakamisjärjestelmä maa- ja elintarviketaloudelle.
Viherrakentamisen päästöistä saatetaan kuulla jo vuodenvaihteessa, Silvenius arvioi.
MAIJA ALA-SIURUA
Ilmastovaikutuksia voidaan
vähentää 85 prosenttia käyttämällä kotimaista, uusiutuvaa energiaa.«