Sedulla ei ole enää omaa sikalaa. Käytännön töissä opiskelijat käyvät Leena Ketolan (oik.) kanssa Lotta ja Marko Iso-Tuiskun sikatilalla Ilmajoella. Kuva: Taina Renkola
Maatalousopettaja Leena Ketola saa sikateko-tunnustuksen
Sikayrittäjät huomioivat Leena Ketolan määrätietoisen työn alan opetuksen kehittäjänä ja myönsivät hänelle Vuoden sikateko -palkinnon. ”Arvostan aikaisemmin palkinnon saaneita ja nyt tämä hieno juttu osuu kohdalleni”, Ketola sanoo.
Leena Ketolalle siat ovat sydämenasia. Tämän ovat huomanneet muutkin, ja nyt hän saa Vuoden sikateko -palkinnon. Kuva on otettu Sedun kanssa yhteistyötä tekevän Iso-Tuiskun tilan sikalassa Ilmajoella. Kuva: Taina RenkolaSikateko-palkinnon saa tänä vuonna opettaja, agrologi YAMK Leena Ketola. Hän työskentelee Seinäjoen koulutusyhtymä Sedun Ilmajoen kampuksella.
Palkinnon myöntää Suomen Sikayrittäjät. Se perustelee valintaa toteamalla, että Ketola on tehnyt pitkäjänteisesti töitä sika-alan opetuksen kehittämiseksi ja käytännön harjoitusmahdollisuuden luomiseksi.
Ketola on saamastaan palkinnosta yllättynyt ja hämillään.
”Arvostan aikaisemmin palkinnon saaneita todella paljon ja nyt tämä hieno juttu osuu kohdalleni.”
Palkinto luovutettiin Ketolalle Sikayrittäjien järjestämässä seminaarissa Ikaalisissa perjantaina 27. syyskuuta. Huomionosoitus annetaan henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt suomalaista sikayrittäjyyttä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2013.
Ketolalla on takana 17 vuotta töitä maatalousalan opettajana. Tätä ennen hän oli pitkään sianlihantuottaja kotitilallaan.
”Olen kasvanut sikojen keskellä.”
Ketola on Sedun maatalousalan opettajista ainoa, joka keskittyy sikoihin.
”Vaikka olen ainoa sikaopettaja, minulla on vahva verkosto ympärilläni.”
Ketola kertoo, että hyvän yhteistyön ansioista sidosryhmistä löytyy aina joku, jolta kysyä neuvoa tai apua.
Ilmajoella voi opiskella maataloudesta sekä perus- että ammattitutkinnon sekä erikoisammattitutkinnon.
Halutessaan voi valmistua esimerkiksi maatalousyrittäjäksi, eläintenhoitajaksi, maatilatyöntekijäksi tai maatalouslomittajaksi.
Etelä-Pohjanmaa on vahvaa sianlihan tuotantoaluetta. Osa Ketolan oppilaista on sikatilalta kotoisin ja heillä on aikomus jatkaa kotitilaa.
”Paljon on niitäkin nuoria, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin käyneet sikalassa tai navetassa.”
”Parhaita kiitoksia on, kun ensimmäistä kertaa sikalassa ollut nuori toteaa ulos tullessaan, ettei se niin kamalaa ollutkaan.”
Sioista jaetaan oppia myös eläintenhoitajaopiskelijoille.
”Tuotantoeläinpuolta tuodaan esiin, koska ammattitaitoisista maataloustyöntekijöistä ja lomittajista on huutava pula.”
Omaa sikalaa Sedulla ei enää ole, joten käytännön työt opetellaan lähellä Ilmajoen oppilaitosta sijaitsevassa Iso-Tuiskun yhdistelmäsikalassa.
Siellä opiskelijat kolaavat lantaa, kuivittavat karsinoita, antavat rokotuksia ja hoitavat pikkuporsaita.
Opiskelijoiden on tärkeä oppia käsittelemään eläimiä ja ymmärtää, ettei sikalatöiden tekeminen ole pelkkää rapsuttelua, Ketola sanoo.
”Sika on viisas eläin ja se kyky ratkaista ongelmia on parempi kuin koiralla”, Leena Ketola toteaa. Kuva: Taina RenkolaMikä antaa Ketolalle virtaa jaksaa työssään? Siat, kuuluu vastaus.
”Sika on viisas eläin ja se kyky ratkaista ongelmia on parempi kuin koiralla. Nämä asiat ovat monelle opiskelijalle aivan uusia.”
Ja sitten ovat tietenkin opiskelijat. Heidän onnistumisensa ja kiinnostuksensa asioista ovat opettajasta aina yhtä hienoa seurattavaa.
Palkitseva näky on sekin, kun 16-vuotias nuorukainen pitää pikkupossua kuin vauvaa hellästi sylissään ja silittelee sitä.
”Parhaita kiitoksia on, kun ensimmäistä kertaa sikalassa ollut nuori toteaa ulos tullessaan, ettei se niin kamalaa ollutkaan”, Ketola nauraa.
Työt sikalassa eivät ole pelkkää possujen rapsuttelua, mutta tällekin tärkeälle asialle löytyy aina aikaa. Kuva: Taina RenkolaPalkitsemisperusteissa Sikayrittäjät toteaa, että Ketola on vastannut lain vaatimien tärkeiden koulutusten ja tutkintojen järjestämisestä.
Kyseessä ovat sikojen tilasiemennyksen ja porsaiden kirurgiseen kastraation ammattitutkinnot. Eläinten hyvinvointilain mukaan näitä toimenpiteitä sikayrittäjä, sikalatyöntekijä tai sikalassa lomittava ei saa ilman tutkintoa tehdä. Kastraatiota koskeva tutkinto on suoritettava vuoden 2027 alkuun mennessä.
Tilasiemennyksen opetusta Ketola on järjestänyt vuodesta 2015. Ensimmäiset kastroimista opiskelleet aloittivat viime helmikuussa ja suorittivat tutkintoon vaadittavat näytöt touko–kesäkuun vaihteessa.
Tutkintojen suorittajat ovat aikuisia eri puolilta Suomea. He opiskelevat tutkintoon verkko-opintoina itsenäisesti ja suorittavat näytöt omassa tai työnantajan sikalassa.
Leena Ketola kertoo kasvaneensa sikojen keskellä. Ennen opettajan uraa hän ehti pitää sikoja kotitilallaan useita vuosia. Kuva: Taina RenkolaSikatiloja on huomattavasti vähemmän kuin silloin, kun Ketola oli tuottaja. Yksikkökoot ovat vastaavasti kasvaneet niin, että tuotettu sianlihamäärä on pysytellyt kuta kuinkin ennallaan.
Tilojen määrä vähenee edelleen, ja monen tuottajan talous on tiukoilla.
Ketola jaksaa kuitenkin uskoa kotimaiseen sikaan. Hän toivoo ihmisten ymmärtävän, miten turvallista, terveellistä ja taudeista vapaata kotimainen sianliha on.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
