• Kun maaseutuikävä iskee, voi muistella aikaa maatalouslomittajana

    Suomalainen Maaseutu -lehdessä (17.4.) eläköitynyt lomittaja Juha Niemelä kertoo ammatistaan. Jutun lukeminen sai allekirjoittaneen palaamaan omiin lomittaja-aikoihin ja ikävöimään maaseutua.
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    22.4.202313:00
    Kolumni
    Piia Lehojärvi

    Lomittajan ammatti on raskas ja haastava. Pitää hallita erilaiset lypsyjärjestelmät, on oltava tarkka ja huolellinen työssään, hygieniasta ja siisteydestä ei voi lipsua piiruakaan. On osattava käyttää erilaisia työkoneita ja ruokintalaitteita ja oltava fyysisesti hyvässä kunnossa jakamaan rehupaali vaikka talikolla. Sosiaalitiloja ja esimerkiksi pääsyä vessaan ei ainakaan omana aikanani ollut kovin monella tilalla.

    On helpompaa hoitaa eläimiä, jotka tuntee. Uuteen paikkaan mennessä sai aina vähän jännittää, että minkälaisia lehmiä siellä on vastassa. Kun lehmän tuntee, tietää jos sen utare pitää vaikkapa pestä tietyllä tavalla tai rapsuttaa juuri tietystä kohdasta hännäntyvestä, jotta lypsy olisi helpompaa. Lomittajana näitä pieniä yksityiskohtia ei voi hallita.

    Joka tilalla on hieman erilaiset työtavat, jotka pitää omaksua. Jokaisella tilalla on vastassa aina ihmisiä, jotka pitää osata kohdata. Hyvistä sosiaalisista taidoista on iso apu lomittajan ammatissa.

    Missä muualla pääset tutustumaan ihmisiin ja samalla kylällä asuviin kuin lomittajana tiloja kiertäessä?

    Vaikka työ on raskasta, on siinä jotain juurevaa, joka on jättänyt mieleeni lämpimät muistot.

    Niemeläkin muistelee, kuinka aikoinaan ennen aamunavettaa syötiin isäntäväen kanssa aamupala ja lypsyn jälkeen mentiin vielä kahville.

    Koen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut kokea paljon vastaavaa vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä. Missä muualla pääset tutustumaan ihmisiin ja samalla kylällä asuviin kuin lomittajana tiloja kiertäessä? Kaupassakin kun näki lomitustilojen isäntäväkeä, vaihdeltiin kuulumisia. Sellainen kulttuuri tuntuu parin vuoden kaupungissa asumisen jälkeen erikoiselta. Täällä ei jutella edes seinänaapurille rappukäytävässä.

    Palaan edelleen muistoissani siihen kesän ensimmäiseen helleaamuun, kun karautin polkupyörällä navettahaalari ja -saappaat tarakalla muutaman sadan metrin päähän naapurin parsinavettaan aamulypsylle. Kun muu kylä vielä nukkui ja ilmassa tuoksui aamukaste ja maa.

    Ja niihin keskusteluihin ja kohtaamisiin, joita aamukahvipöydissä käytiin. Tarjolla oli voileipää ja puuroa sekä aitoja hymyjä, nauruja ja tarinoita.

    Niihin iltapäiviin, kun lehmiä haettiin kaukaa laitumelta ja koko lauma seurasi kuuliaisesti nätissä jonossa navettaan asti.

    Siihen aamuun, kun pääsin maitoauton kyydissä lomituspaikasta kotiin.

    Ja erityisesti niihin kiitoksiin, joita tilallisilta sai. Siihen tunteeseen, että on oikeasti pystynyt olemaan avuksi ja mahdollistaa se, että tilan väki pääsee ansaitulle lomalle.

    Lisää aiheesta
    • 2–3 vuoden projekti ei palvele käytännön maataloutta, koska tutkimustuloksia saadaan ainoastaan yhdeltä kasvukaudelta. Kuvituskuva.

      Maatalousyrittäjät | Tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta ilmastonmuutos on suomalaisen maatalouden etu

    • Ylitorniolaisella maidontuottajalla Mikko Savikujalla on vuonna 2014 valmistuneessa kahden robotin pihatossaan 138 lehmää. Nuorkarja on sijoitettu vanhaan navettaan. Hän sanoo olevansa tyytyväinen karjan tuotantotuloksiin, onhan keskituotos noin 14 000 kiloa ja päivätuotos 46 kiloa.

      Maidontuotanto | Mikko Savikujan navetta sijaitsee Suomessa mutta suurin osa säilörehunurmista Ruotsissa – ”Suomessa samoja EU-asioita tulkitaan tiukemmin”

    Artikkelin aiheet
    maatalous
    maaseutu
    maatalouslomittaja
    Juha Niemelä
    Suomalainen Maaseutu
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle
  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä