Viljavuusnäytteet kannattaa ottaa pelloilta nyt, muistuttaa Teho plus -hankkeen erityisasiantuntija Janne Heikkinen.
”Paras aika on sadonkorjuun jälkeen ennen maan muokkaamista tai routaantumista.”
Jos näytettä ei ehdi ottaa syksyllä, sen voi tehdä myös keväällä ennen peltotöitä.
Vaikka ympäristötuen ehdot edellyttävätkin riittävän tuoreita viljavuusnäytteitä, Heikkisen mukaan on hyvä ajatella ottavansa niitä ennen muuta omaa viljelyään varten, ei viranomaisia varten.
”Viljavuusnäytteen antama fosforin viljavuusluokka kuvaa maassa kasveille käyttökelpoisen fosforin määrää. Kallista fosforia ei turhaan peltoon kannata laittaa.”
Heikkinen suosittelee laskemaan fosfori- ja typpitaseet sekä niiden hyväksikäyttöasteet. Näin saa selville, kuinka hyvin lannoituksen mukana annetut ravinteet saatiin sadon mukana takaisin.
”Hyvällä maan rakenteella ja riittävällä kalkituksella saadaan tehostettua kasvien fosforin saantia.”
Fosforiluku voi Heikkisen mukaan vaihdella pienelläkin pinta-alalla jo muutaman viljavuusluokan verran. Teho plus -hankkeessa tutkittiin viime syksynä 0,3 hehtaarin alueelta otettuja 12 viljavuusnäytettä. Niissä fosforin viljavuusluokat vaihtelivat tyydyttävän ja korkean välillä.
Maalaji sekä multavuus eivät suuresti vaihdelleet näytteiden välillä.
Kun viljavuusnäytteitä ottaa, jokainen maanäyte on hyvä koota tasaisesti koko näytteenottoalalta.
”Maanäytekairalla muokkauskerroksesta otettu näyte kannattaa pilkkoa lastalla huolellisesti tasalaatuiseksi ja poistaa siitä samalla kivet ja roskat. Näin saadaan varmistettua, että näyte edustaa hyvin alueen ravinnetilaa.”
MT
Kannattavan fosforilannoituksen määrän voi laskea MTT:n
laatimalla fosforilaskurilla, joka löytyy Teho plus -hankkeen
nettisivuilta:
www.ymparisto.fi/tehoplus >
Laskurit
Ohjeet viljavuusnäytteen
ottamiseen muun muassa
osoitteessa
www.farmit.fi > Kasvinviljely >
Viljavuustutkimus > Viljavuusnäytteiden ottaminen