Tutkimukset osoittavat kuluttajien tietävän nykymuotoisesta nautakarjataloudesta varsin vähän. Heillä on kuitenkin vakaita käsityksiä siitä, mistä siinä on kysymys ja millaisissa oloissa eläin voi hyvin.
Monen kuluttajan mielissä eläinten asiat olivat hyvin ”silloin ennen 1950-luvulla”, mutta eivät enää tehomaatalouden kurimuksessa, pohdittiin nautojen hyvinvointi -teemavuoden aloitustilaisuudessa tiistaina Helsingissä. Esiin nousi myös se, että liian moni sekoittaa tuotanto- ja lemmikkieläimet keskenään.
”Voidaanko nautojen hyvinvointi tuotteistaa niin, että se tyydyttää sekä tuottajia, elintarviketeollisuutta että kuluttajia”, pohti professori Jaakko Mononen Itä-Suomen yliopistosta ja Luonnonvarakeskus Lukesta.
Hän muistutti eläinten hyvinvointi -käsitteen olevan hyvin moniulotteinen. Siinä kietoutuvat yhteen tuottavuus ja terveys, eläimen tunnetila sekä luonnollinen elämä.
”Keskustelu eläinten hyvinvoinnista on polarisoitunut ja politisoitunut. Tuottajat ja tuottajajärjestöt painottavat enemmän tuottavuutta ja eläinsuojelujärjestöt eläinten tunteita ja oikeutta luonnolliseen elämään.”
Mononen kehotti pohtimaan myös sitä, säädelläänkö jokaista hyvinvointiasiaa lailla vai poistuuko ongelma esimerkiksi rakennemuutoksen kautta. Esimerkkinä hän mainitsi parsinavetoista luopumisen.
EU:n eläinten hyvinvointistrategiassakin todetaan, että lainsäädäntö ei välttämättä ole tehokkain tapa edistää hyvinvointia, Mononen kertoi.
MAIJA ALA-SIURUA