Koskenkorvan tehtaalla ohranjyvä käytetään tarkkaan hyväksi, hukkaan ei mene kuin hiukan hiilidioksidia

Kun ohrakuorma saapuu Anoran Koskenkorvan tehtaalle, sillä on edessään monivaiheinen matka. Jyvästä käytetään hyödyksi jokainen osa – vain prosessissa syntyvää hiilidioksidia jää jonkin verran hyödyntämättä.

Tehtaan päätuote on viljaviina eli -etanoli, joka käytetään yhtiön omiin, Rajamäen tehtaalla valmistettaviin alkoholijuomiin.

Ohratärkkelystä ja rehua syntyy molempia suunnilleen yhtä paljon kuin etanolia, Anoran viljanhankintapäällikkö Kari Kiltilä kertoo.

Oskari Ranta Hyvinkäältä lastasi etanolirekan Koskenkorvalla ja lähti kohti Rajamäkeä. Kuva: Johannes Tervo

Tehtaalle tuleva vilja esipuhdistetaan pariin kertaan ennen prosessiin päätymistään.

Seuraavaksi jyvät kuoritaan hiertämällä. Kuorta irtoaa 4–6 prosenttia jyvän painosta. Se menee voimalaitoksen käyttöön.

Seuraavaksi vilja jauhetaan.

Jauho lietetään sekoittamalla siihen vettä sekä entsyymejä, jotka ryhtyvät hajottamaan jauhon rakennetta. Kuitu, tärkkelys ja valkuainen erottuvat toisistaan.

Liemestä seulottu kuitu ja valkuainen menevät raaka-aineeksi A-Rehun tehtaalle. Tavoitteena on, että osa valkuaisesta voitaisiin jossain vaiheessa markkinoida omana ohraproteiinituotteenaan, joka sopisi myös elintarviketeollisuuteen.

Jäljelle jäävästä tärkkelyksestä erotetaan isojyväinen a-tärkkelys ja pienijyväinen b-tärkkelys.

A-tärkkelys lähtee Bernerin omistamalle Chemigatelle Lapualle. Siellä se jatkojalostetaan paperiteollisuuden käyttöön. Jokainen paperi- ja kartonkikone vaatii omanlaisensa reseptin, Kiltilä kertoo.

Pieni osa ohratärkkelyksestä päätyy elintarviketeollisuuteen ja hiukan myös vientiin.

Per-Johan Grannas Vöyriltä kippaa Munsalasta tulevaa ohrakuormaa. Kuva: Johannes Tervo

B-tärkkelys nesteytetään ja pilkotaan sokereiksi. Sokerit ovat hiivan ravintoa, joten tässä vaiheessa hiiva saa aloittaa työnsä.

Käymisprosessissa syntyy suunnilleen tasamäärät etanolia ja hiilidioksidia.

Hiilidioksidista yli puolet otetaan talteen. Se päätyy kasvihuoneisiin hiilidioksidilannoitteeksi.

Viljaetanoli tislataan Koskenkorvalla ja siirretään varastosiiloihin. Niistä se kuljetetaan Rajamäen juomatehtaalle.

Yksi erikoisvalmisteinen rekka hoitaa pelkästään etanolin kuljetuksia. Se vie Rajamäelle 50 tonnia etanolia, ajaa tyhjänä takaisin ja aloittaa saman kierroksen uudelleen.

Oskari Ranta ottaa näytteen etanolilastista. Kuva: Johannes Tervo

Etanolia menee juomien lisäksi myös teknisiin tarkoituksiin, Kiltilä kertoo. Niihin menekki on niin suuri, ettei kotimainen tuotanto riitä alkuunkaan. Tarvitaan siis tuontia.

Teknisistä käyttötarkoituksista Kiltilä mainitsee esimerkkinä maalämpönesteet, joita varsinkin viime kesänä meni kaupaksi valtavasti. Etanolia käytetään myös muun muassa lääkkeiden valmistusprosessissa, kirjapainoissa ja konepajateollisuudessa.

Anoran viljan käyttö oli pitkään tasaisessa kasvussa. Suurimmillaan se oli vuonna 2020: 214 000 tonnia.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttivat markkinat.

Vuonna 2022 Anoran viljankäyttö oli enää 184 000 tonnia, viime vuonna 174 000 tonnia.

”Nyt pohjataso on toivottavasti saavutettu ja Euroopan talous lähdössä nousuun”, Kiltilä sanoo.

Hän kertoo, että erityisesti viime kesä oli vaikea. Etanolista ja tärkkelyksestä oli Euroopassa ylituotantoa ja hintakilpailu raakaa.

Etanolia tuodaan Eurooppaan paljon, muun muassa halpaa sokeriruokopohjaista tuotetta latinalaisesta Amerikasta ja Pakistanista. Myös tärkkelyksen tuonti on kasvanut.

Anora Groupin Koskenkorvan tehtailla on monenikäisiä rakennuksia. Etualalla vanha, jo toimintansa lopettanut etanolitehdas ja taaempana uusi nykyinen tehdas Kuva: Johannes Tervo

Ohra on perinteisesti ollut Koskenkorvan tehtaan pääraaka-aine, mutta muitakin viljoja on kokeiltu.

Vehnä on prosessissa hankala, koska sen sitko kertyy purukumimaisena massana seuloille. Ruisvehnä sen sijaan on osoittautunut hyväksi, koska siinä ei ole sitkoa muodostavaa gluteenia.

Kiltilä on huolissaan suomalaisen ohrantuotannon laskusta. Ilmiöön on monta syytä.

Kaura on syrjäyttänyt ohraa: sen kysyntä on kasvanut ja hinta ollut pari vuotta ohraan nähden hyvä. Myös hernealan kasvu on syönyt ohran viljelyalaa.

EU-säädöksetkin vaikuttavat. Kasvipeitteisyysvaatimus lisää syysviljoja ohran kustannuksella, ja viljelykiertovaatimus kurittaa sekin ohraa.

Lisäksi ohra on viljoistamme herkin sään ääri-ilmiöille.

"Jos halutaan, että kotimainen ohrantuotanto kattaa oman tarpeen, viljelyala ei saa laskea enää yhtään, muuten ajaudutaan tuontipuolelle”, Kiltilä painottaa.

Tietyissä Anoran tuotteissa on lupauksena, että raaka-aineena on suomalainen ohra. Niitä ovat Koskenkorva-tuoteperhe ja Finlandia-vodka.

Vuonna 2021 Anora lanseerasi niin sanotun ilmastokossun, Koskenkorva Climate Actionin. Sen raaka-aine on tuotettu uudistavan viljelyn periaatteilla.

Parina ensimmäisenä vuonna raaka-aine tuotettiin yhdellä tilalla, Setälä-Eerolassa Hämeenlinnan Tuuloksessa. Nyt uudistavan viljelyn sopimustiloja on 22.

Kiinnostuneita olisi enemmänkin, Kiltilä kertoo. Maaperän kasvukuntoa vaaliva tuotantotapa kiinnostaa yhä enemmän, kun säät äärevöityvät.