”Pidän huolen siitä, että ihmiset hymyilevät ja nauttivat työstä”, kertoo ukrainalainen mansikanpoimija Lena Shurhay.
Shurhay on poiminut mansikoita jo yhdeksäntoista kesän ajan Suomessa. Paimiossa hän on ollut viisi vuotta.
Hän on poimijoiden äitihahmo, joka huolehtii ja auttaa ongelmissa.
Shurhayn vastuullaan on laadunvalvonta ja työn sujuminen.
”Pidän huolta myös siitä, että teemme laadukasta työtä.”
Shurhay kertoo joskus joutuvansa menemään metsään itkemään, jos eteen tule oikein vaikea ongelma.
Hän sanoo kuitenkin ottavansa asiat rennosti.
”Tämä on vain elämää.”
Taina Boman on ollut kolme kesää tyttärensä Kaisla Bomanin kanssa poimijana Paimiossa.
”Tämä motivoi tytärtä työntekoon, kun yhdessä teemme tätä työtä”, Taina Boman kertoo. ”Samalla saamme viettää aikaa yhdessä.”
Boman on aloittanut työnteon mansikoita keräämällä.
Kaisla Bomanin mielestä on mukava saada hiukan omaa rahaa ja samalla ruskettua mansikoiden poiminnan lomassa.
”Vanhemmat tulevat lastensa kanssa poimimaan mansikkaa, koska haluavat elämyksiä mutta myös opettaa lapsilleen työntekoa”, kertoo Alanteen tilan nuori isäntä Aarni Alanne.
ELINA HELMANEN