”Ympäristönurmi ei ole hömppäheinää” – viherlannoitusnurmi tuo parhaimmillaan kohtuullisen säästön lannoituskuluihin: apilakasvusto lataa maahan typpeä

Uudella tukikaudella nurmivaihtoehtoja kannattaa punnita tarkasti viljelysuunnitelmia tehdessä, kannustaa Pro­Agria keskusten liiton johtava asiantuntija Sari Peltonen. Niitä ovat esimerkiksi osana ekojärjestelmää olevat viherlannoitusnurmet tai ympäristö­korvauksen lohkokohtaisina toimenpiteinä olevat kerääjäkasvit ja maanparannuskasvit.

Peltonen korostaa laskelmien osoittavan, että 3 000 kilon hehtaarisadolla sekä tämänhetkisillä tuotantopanosten ja viljan hintasuhteilla viiden vuoden viljelykierrossa on kannattavampaa pitää peltoa kaksi vuotta joko viherlannoitusnurmella tai maanparannuskasvilla sen sijaan että pelto on koko viisivuotisen jakson viljalla.

Vaikka kaksi satovuotta menetetään, kaksi ”vihervaihtoehdon” sisältävää välivuotta parantavat viljavuosien satoa ja pienentävät lannoitustarvetta.

Sen sijaan yli 4 500 kilon hehtaarisadolla ympäristö­nurmivaihtoehdot jäävät katteeltaan hieman viljavaihto­ehtoa heikommiksi.

Peltonen esittelee viime kesältä kuvaparin, jossa on rinnakkain kuivuuden kurittama kitukasvuinen vilja ja rehevä puna-apilakasvusto. Toisen kuvan puna-apila kylvettiin Peltosen mukaan viljakasvuston tilalle, koska sato-odotukset olivat kuivuuden myötä kutistuneet olemattomiin.

Ratkaisu oli hänen mukaansa rohkea ja osoitti, miten tukijärjestelmän mahdollisuuksia kannattaa käyttää hyväkseen. ”Saatiin hyvä apilakasvusto lataamaan maahan typpeä.”

”En puhuisi siitä hömppäheinänä!”