Peltolohkot Pro -sovelluksessa on kehitetty erityisesti niitä ominaisuuksia, joita urakoitsijat voivat hyödyntää mennessään urakoimaan tietylle peltolohkolle. Yksi niistä on työtehtävien hallinta. Kuva: Arto Takalampi
Peltolohkon sijainti selviää sovelluksen avulla myös urakoitsijalle – opiskelijoilla tärkeä rooli sovelluksen kehittämisessä
Viljelijöiden ja urakoitsijoiden suosima ilmainen Peltolohkot.fi-palvelu on täydentynyt maksullisella sovelluksella.TilaajalleIlmajoki
Peltolohkot Pro -sovelluksen kehittäjät Niko Typpi (vas.), Jaakko Koskenkorva ja Iisakki Palola esittelivät käytännössä pellon reunalla sovelluksen ominaisuuksia. Kuva: Arto TakalampiPeltolohkot.fi-palvelun kehitti vuonna 2014 ilmajokelainen tietotekniikan diplomi-insinööri, sovelluskehittäjä Jaakko Koskenkorva, joka tekee 11latoa-toiminimellä ohjelmistoja ja mobiilisovelluksia. Maataloutta tuntevana yhteistyökumppanina hänellä oli ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon asiantuntija Juha Mäkelä.
”Lähtökohtana oli kehittää palvelu, joka on yksinkertainen käyttää ja josta voi hakea omat ja muutkin peltolohkot, näkee oman sijainnin ja lohkosta voi lähettää linkin. Sitä ovat hyödyntäneet viljelijöiden lisäksi etenkin urakoitsijat”, Koskenkorva kertaa.
”Palvelu on toiminut lähes samalla logiikalla koko ajan.”
”Lähtökohtana oli kehittää palvelu, joka on yksinkertainen käyttää ja josta voi hakea omat ja muutkin peltolohkot, näkee oman sijainnin ja lohkosta voi lähettää linkin.”
Yli kymmenen vuoden aikana palvelussa on käyty vuosittain katsomassa 300 000 kertaa ja käyttäjiä on kymmeniä tuhansia. Ilmainen palvelu on ollut mahdollista toteuttaa sponsoreiden avulla.
Palvelu toimii nettiselaimessa kotikoneella tai puhelimella.
”Halusin kuitenkin tehdä sen rinnalle uuden sovelluksen eli oikean mobiiliversion, joka ladataan sovelluskaupasta. Mobiiliappi valmistui viime vuoden lopulla”, Koskenkorva sanoo tyytyväisenä.
Sovelluksen lataus on ilmainen, mutta tärkeimmät ominaisuudet ovat 79 euroa vuodessa maksavan lisenssin takana. Päivittäminen onnistuu suoraan sovelluksesta ja maksu sekä tilauksen hallinnointi tapahtuu sovelluskaupan kautta.
Maksullisia ominaisuuksia ovat muun muassa työtehtävien lisääminen peltolohkoille ja niiden lähettäminen eteenpäin, muistiinpanojen lisääminen ja pohjavesialueiden lataaminen kartalle sekä peltolohkojen vieminen tiedostoina esimerkiksi työkoneisiin.
Sovelluksen kehittämisen Koskenkorva aloitti jo nelisen vuotta sitten ja hän saikin sen jo pitkälle. Se meinasi kuitenkin jäädä pöytälaatikkoon, koska viimeinen buusti puuttui.
”Jäin miettimään, miten sen pitäisi toimia, mitä toimintoja siinä pitäisi olla, kun en itse toimi maataloudessa”, Koskenkorva havainnollistaa tuskastumistaan.
”Tuskastuin, kun etsin mutta en löytänyt urakointiin toimivaa sovellusta, jota isännätkin käyttäisivät. Mietin voisiko sellaisen kehittää ja ehdotin Iisakille, että aletaan selvittämään asiaa.”
Samaan aikaan tapahtui toisaalla. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa Kannuksessa yhtä aikaa opiskelleet ja ystävystyneet Niko Typpi ja Iisakki Palola olivat siirtyneet Seinäjoelle opiskelemaan Seinäjoen ammattikorkeakouluun amk-tutkintoa, Typpi agrologiksi ja Palola tradenomiksi.
”Tulen maitotilalta ja työskentelin urakointihommissa. Tuskastuin, kun etsin mutta en löytänyt urakointiin toimivaa sovellusta, jota isännätkin käyttäisivät. Mietin voisiko sellaisen kehittää ja ehdotin Iisakille, että aletaan selvittämään asiaa,” Typpi kertaa.
”Mietin Nikon idean kuultuani, että voisihan se onnistuakin ja lähdimme viemään sitä eteenpäin. Kun kysyin opettajalta neuvoa, hän ohjasi minut ottamaan yhteyttä Jaakkoon, joka osaa hommat”, Palola jatkaa.
Kolmikko tapasi, ja he huomasivat heti yhtenevät kehitysideansa. Typpi ja Palola kertoivat, mitä toimintoja he olivat miettineet, ja Koskenkorva huomasi siihen sopivan sovelluspohjan olevan jo melkein valmiina.
”He toivat niitä ominaisuuksia, joita entistä enemmän urakointiin soveltuvaan appiin tarvitaan. Samoin he ideoivat, mistä sinne löytyy käyttäjiä, miten sitä markkinoidaan ynnä muuta. Siitä syntyi hedelmällinen yhteistyö, kun sain keskittyä tekniseen toteutukseen, jonka hallitsen”, Jaakko Koskenkorva kiittelee.
”Yksi tärkeä heidän tuomansa ominaisuus oli työtehtävien hallinta, joka helpottaa erityisesti urakoitsijoiden työtä.”
Niko Typpi korostaa, että tavoitteena oli mahdollisimman yksinkertainen sovellus. Liikaa ominaisuuksia sisältävänä se on käyttäjälleen työläs varsinkin, kun sitä käytetään esimerkiksi traktorissa.
Koskenkorva kiitteleekin nuorukaisia, että ilman heidän apuaan hän ei olisi onnistunut saamaan sovellusta valmiiksi näillä ominaisuuksilla.
Sovellusta kehitetään edelleen saadun palautteen perusteella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
