Laidun voi olla hyvä tai paha: liikalaidunnus nopeuttaa ilmastonmuutosta, sopiva laidunpaine tekee nurmesta merkittävän hiilensitojan

Laidunnus voi olla joko kasvihuonekaasupäästöjen lähde tai hiilinielu, laiduntamisen intensiteetistä riippuen. Tähän tulokseen päätyi MIT:n tuore tutkimus.

Massachusetts Institute of Technology eli MIT on teknillinen korkeakoulu Cambridgessa Yhdysvaltain Massachusettsissa.

Oikein hoidettuna laidunnurmi sitoo ilmasta hiiltä ja varastoi sitä maahan.

Jos laidunpainetta on liikaa, seurauksena voi olla maaperän eroosio. Silloin maasta tulee hiilinielun sijaan nettohiilen lähde. Maailmalla tämä jälkimmäinen vaihtoehto on yleisempi, varsinkin kuumassa ilmastossa.

Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa menetelmiä, joilla näiden kahden vaihtoehdon välinen keikahduspiste määritellään.

Se arvioi myös, miten paljon hiiltä on karjan laidunnuksen vuosi menetetty ja kuinka paljon hiiltä ilmakehästä voitaisiin poistaa, jos laidunnus optimoidaan.

Tutkijat arvioivat, että noin 20 prosenttia maailman laidunmaista on ylittänyt kynnysarvon, jossa maaperä alkaa menettää hiiltä. He havaitsivat myös, että optimaalisilla laidunpaineilla maailman laidunmaat sitoisivat hiiltä määrän, joka vastaa suunnilleen 30 vuoden luonnollista metsien kasvua.

Tutkijaryhmä totesi, että optimaalisen hiilensidonnan saavuttamiseksi laiduntamisen intensiteettiä pitäisi vähentää noin 75 prosentilla kaikista laidunalueista. Se tarkoittaisi, että lihantuotanto maailmassa vähenisi selkeästi.

Jos lihan saatavuus halutaan turvata, vaihtoehtona on siirtää karjaa niille alueille, jotka kärsivät laidunnuksesta vähemmän.

Aalto-yliopiston tutkija Mika Jalava arvioi hiljattain Maaseudun Tulevaisuudessa, että eläintuotanto tulee säilymään merkittävänä osana maailman ruuantuotantoa myös jatkossa.

Karjatalouden näkymät ilmaston muuttuessa eivät ole yhtä huolestuttavia kuin viljan viljelyn, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaihteluita pystytään hallitsemaan nurmiviljelyssä paremmin kuin hyvin voimakkaassa viljan viljelyssä.

Jalavan näkemys eläintuotannon merkityksen säilymisestä perustuu kansainvälisen tutkimusryhmän selvitykseen, jossa on tutkittu maailman biomassojen tulevaisuuden näkymiä maailman ilmaston neljän eri lämpenemismallin tilanteissa. Jalava on yksi ryhmän tutkijoista.

Etenkin Suomen osalta tulevaisuus näyttää nurmirehun saatavuuden kannalta positiiviselta, vaikka vuosien välinen vaihtelu lisääntyy, Jalava arvioi. ”Mitä pahemmaksi ilmastonmuutos menee, Suomen tilanne pysyy silti kohtuullisena. Monella muulla alueella haasteita tulee paljon enemmän.”