Tiilikainen: Afrikkalaiseen sikaruttoon varauduttava järein keinoin

Afrikkalaisen sikaruton mahdolliseen leviämiseen Suomen alueelle on pakko varautua järein keinoin. Tämän vuoksi tullaan esittämään muun muassa villisian rauhoitusajan poistoa ja keinovalon sallimista ruokintapaikan yhteydessä metsästyksessä, totesi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) puheessaan Pukkilassa Uudenmaan Erätulilla tänään.

"Viron tilanne ja afrikkalainen sikarutto villisioissa sekä Suomen villisikakannan kasvu ovat muuttaneet tilannetta oleellisesti. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka taudin leviämisestä Suomeen on kasvanut", arvioi ministeri Tiilikainen.

Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Virossa: noin 500 villisikaa on saanut tartunnan ja lisäksi tautia on todettu 18 sikalassa. Myös Latviassa on todettu arviolta yli 600 villisikatartuntaa. Tauti leviää pääsääntöisesti sikojen välillä, mutta myös ihminen voi kuljettaa virusta paikasta toiseen esimerkiksi kengänpohjassaan tai metsästysvarusteiden mukana.

Suomessa villisian rahoitusajan poisto toteutettaisiin niin, että naaraan, jota porsaat seuraavat, suojaa ei poisteta. Porsaattoman yksilön metsästys mahdollistuisi siis läpi vuoden. Lisäksi kiinteän keinotekoisen valon sallimista ruokintapaikan yhteyteen tullaan esittämään.

Sallittavaksi harkitaan myös elävänä pyytäviä aitauksia, joilla voitaisiin saada saaliiksi koko villisikalauma tarvittaessa.

Keinoista aitaus ja villisian rauhoitusajan poisto edellyttävät asetusmuutoksen. Muut muutokset edellyttävät metsästyslain muutosta ja voisivat tulla voimaan seuraavana metsästysvuonna 1.8.2016.

Tiilikaisen mukaan metsästyslain uudistamisen yhtenä tavoitteena on selkiyttää hirven metsästyksen sääntelyä hirven hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti.

"Vasallisen naaraan rauhoitus on eläinsuojelullinen, suomalaiseen metsästyskulttuuriin ja -etiikkaan kuuluva seikka. Yleinen huoli kuitenkin on, että vasallisen naaraan rauhoituksen vuoksi myös vasattomien naaraiden ampumista vältetään, koska seuraamukset säännöksen vahingossa tapahtuvasta rikkomisesta on koettu kohtuuttomiksi", Tiilikainen sanoi.

Tämä hankaloittaa Tiilikaisen mukaan hirvikannan rakenteen tasapainottamista. Siksi metsästyslakia onkin tarpeen selkeyttää, ettei naaraiden metsästysverotusta hankaloiteta tarpeettomasti. Laki on tarkoitus saada voimaan ensi metsästysvuoden alusta.