

Mepu Oy:llä ollaan arvatenkin ylpeitä pitkästä historiasta, mutta toimitusjohtajan Jerker Söderholmin mukaan nyt on pidettävä katse tiukasti tulevassa.
Mitä on Mepu seuraavan 70 vuoden päästä?
”Globaali pelaaja, jolla tulee varmasti olemaan osansa ruokaketjussa. Tällä kentällä tulee olemaan valtavat mahdollisuudet, poliittinen tahtokin on sellainen, että oma maataloustuotanto jo huoltovarmuussyistä pidetään pystyssä”, Söderholm luettelee.
Jo lähitulevaisuudessa maatalousalan ja kuivuriteollisuuden pelikenttä tulee hänen mukaansa muuttumaan.
”Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa koko ajan, varsinkin nyt, kun fossiiliset polttoaineet ovat kalliita. Kustannustehokkuus, energiatehokkuus, asiakastarpeisiin vastaaminen ja lisäarvon tuominen asiakkaalle korostuvat jatkossa entistä enemmän.”

Jos tulevaisuus Mepulla on valoisa, ei nykyhetkikään haasteista huolimatta näytä liiketoiminnallisesti hassummalta. Myynnissä ollaan viime vuotta edellä, Söderholm toteaa.
Kustannukset ovat kyllä kohonneet, komponentteja on ollut välillä vaikea saada ja vienti tärkeään markkinaan, Ukrainaan, tyrehtyi.
”Tosin yksi Ukrainaan lähtevä kuivuri, josta on etumaksu maksettu, on paraikaa valmisteilla”, Söderholm kertoo.
Myyntihinnastoa on jouduttu muuttamaan useasti myyntikauden aikana materiaalien hintojen nousun takia. Kuitenkaan esimerkiksi metallin hinnan nousua ei ole pystytty viemään täysimääräisesti lopputuotteiden hintoihin.
Mitä tahansa teet, pitää tehdä sellaista mistä itse tykkäät. Vaikka tulee haasteita, ne on tehty voitettavaksi.
Venäjän kauppa muuttui Krimin valtauksen jälkeen. Kauppaa käytiin, mutta satsaukset riskipitoiseen markkinaan pidettiin maltillisena. Nyt vienti Venäjälle on jäissä. Markkinaimua on löytynyt Skandinaviasta, Baltian maista ja Puolasta, Söderholm sanoo.
”Kilpailu on kovaa Keski-Euroopan isoja ja Itä-Euroopan halpoja kuivurivalmistajia vastaan. Me erotumme sillä, että tarjoamme asiakkaille kokonaisvaltaista suunnittelua.”
Puolet Mepun liikevaihdosta tuleekin ulkomaan markkinoilta.

Kotimaassa Söderholm näkee hitaan, mutta varman muutoksen pienemmistä yksiköistä, suurempiin viljankäsittelykokonaisuuksiin.
Ulkomailta kannattaa hakea oppia viljelyyn Suomessa, hän muistuttaa.
”Jos tuotat bulkkia, tee se tehokkaasti. Toinen vaihtoehto on hakea lisäarvoa tuotteelleen jatkojalostuksesta.”
Brändäyksen tärkeyttäkään ei voi tässä keskustelussa unohtaa.
”Omakohtainen kokemukseni on vuosituhannen alusta Etelä-Ruotsista, jossa harjoittelutila oli brändännyt itsensä niin, että luomulihaa tultiin kaukaakin hakemaan suoraan tilalta. Tuotanto oli eettistä ja ekologista, mutta tehokasta. Tilan 600 hehtaarilla viljeltiin monipuolisesti ja jokaiselta lohkolta oli omat katelaskelmat. Tilan 300 viljahehtaaria puitiin yhdellä isolla puimurilla ja toisella puimurilla urakoitiin liki 600 hehtaarin alalta naapuruston pellot.”
Vastaavasti toisella harjoittelutilalla kaikki peltotyöt oli ulkoistettu. Tilalta löytyi vain oma äes ja puimuri. Oli laskettu, että on kannattavampaa ostaa urakoituna palvelut kuin omistaa työkoneet ja tehdä itse kaikki.
”Se pitää muistaa, että mitä tahansa teet, pitää tehdä sellaista mistä itse tykkäät. Vaikka tulee haasteita, ne on tehty voitettavaksi”, Söderholm neuvoo.

Perustettu vuonna 1952.
Sijaitsee Pöytyän Yläneellä.
Henkilöstöä noin 50.
Omistaja Arskametalli Oy, Janne Käkönen ja Jari Käkönen.
Vuonna 2020 liikevaihto oli 9,5 miljoonaa euroa.
Lue lisää:
Viljakauppa-liiketoiminnan myynti Apetitilta Bernerille toteutui