Maatalouden omassa slush -tapahtumassa kohtaavat ihmiset, yritykset ja ideat – ”Ruokasektorille tarvitaan uusia startupeja”

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Saarijärvellä Biotalouskampuksella tänään ja huomenna (7.–8.6.) järjestämässä AgriVenture Finland 2023 -tapahtumassa etsitään uusia ideoita ja näkökulmia kotimaisen agri- ja ruokasektorin kehittämiseksi.

”Halusimme tuoda yhteen agribisneksessä ja biotaloudessa toimivat eri kokoiset yritykset ja muut toimijat. Tämä on agripuolen slush-tapahtuma, johon osallistuu ihmisiä yli kymmenestä maasta”, JAMKin Biotalousinsituutin johtava asiantuntija Annimari Lehtomäki sanoo.

Yrittäjä ja mobiilipelien kehittäjä Peter Vesterbacka uskoo, että Suomi voisi houkutella agri- ja ruokasektorin pariin paljon uusia kansainvälisiä osaajia.

”Tällainen slush-tapahtuma on juuri sitä, mitä kotimainen maataloussektori nyt tarvitsee. Että joukko nuoria ja innokkaita kohtaa asian tiimoilla, vaihtaa ajatuksia ja ideoita. Kaikki lähtee ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, oppimisesta ja koulutuksesta”, Vesterbacka toteaa.

”Suomihan on koulutuksessa maailman kärkimaa ja myös onnellisin yhteiskunta. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan vielä ymmärrä, että maatalous on nykyään korkean osaamisen ja teknologian ala. Maatalouteen ja ruokasektorille tarvitaan uusia startup-yrityksiä ja innovaatioita”, Vesterbacka pohtii.

Iranilaistaustainen yrittäjä Ebra Gohari on perustanut Suomessa kaksi yritystä, joista toinen on kytköksissä agribisnekseen. Yritys keskittyy ruoka- ja maataloussektorin yritystoimintamahdollisuuksien kehittämiseen Lähi-idän markkinoilla.

”Verkostoituminen on mittaamattoman arvokasta, kun yritystoimintaa kehitetään. On tärkeää ymmärtää niitä haasteita, mahdollisuuksia ja ongelmia, joita agrisektorilla kohdataan. Jos löytyy ongelma, joka yhdistää kaikkia alan toimijoita, kannattaa siihen olla itse kehittämässä ratkaisua”, Gohari sanoo.

Sijoittaja ja tutkija Lauri Reuter esitteli näkemyksiään ruokasektorin startup-yritysten mahdollisuuksista AgriVenture Finland 2023 -tapahtumassa. Kuva: Petteri Kivimäki

JAMKin Biotalousinstituutin johtava tutkija Hannu Haapala vetää älymaatalouden tutkimushanketta.

”On selvää, että maatalouden digitalisoitumista Suomessa täytyy nopeuttaa. Avainkysymys on, miten se tehdään? Omaa tekemistäni motivoi turhautuminen digitalisoitumisen hitauteen”, Haapala kertoo.

Haapalan mukaan ongelmana ei ole hyvien ideoiden puute.

”Siinä on haasteita, etteivät suunnitelmat ja ideat siirry riittävästi käytäntöön. Suuri määrä tutkimus- ja kehitystyötähän menee hukkaan, jollei se siirry käytännön tekemiseen.”

Sijoitusyhtiö Nordic Foodtech VC:n perustaja ja tutkija Lauri Reuter huomauttaa, että ruokasektorilla tehtävä tutkimus- ja kehitystyö on edelleen hyvin alhaisella tasolla.

”Ainoastaan kaksi prosenttia maailman tutkimus- ja kehitysrahoituksesta suuntautuu ruokasektorille. Esimerkiksi lääketutkimukseen ja teknologiseen tutkimukseen kumpaiseenkin suuntautuu 16 prosenttia kaikesta tästä rahoituksesta”, Reuter vertaa.

Reuter korostaa, että radikaalit uudet innovaatiot tarvitsevat startupeja.

”Ja startupit tarvitsevat rahoitusta, investoreita. Oma sijoitusyhtiömme on investoinut laajasti maatalouteen liittyvään kehitystyöhön: satelliiteista kaloihin ja lannoitteisiin. Rahoitamme tällä hetkellä kymmentä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa toimivaa agripuolen startup-yritystä”, Reuter kertoo.

Lauri Reuter uskoo, että agri- ja ruokasektorille hakeutuu jatkossa yhä enemmän pääomia.

”Viime vuosien suuret kriisit ovat tehneet erittäin selväksi sen, että ruokasektoria tarvitaan jatkossa kipeästi.”