• Tyttären pahat iho-oireet johtivat uudelle tielle: Kurimon tilan kaikki lehmät tuottavat nyt monelle yliherkälle sopivaa A2-maitoa ja oman tilameijerin tuotteille on kova kysyntä

    Ruuanlaitto ei emäntää liiemmin innosta, mutta meijerillä on toista. ”Se on kuin taikaa: että maidosta tulee muutamalla pienellä muutoksella niin monta erilaista hienoa tuotetta!”
    Kun MT haastatteli Mirva Tikkasta kesällä 2018, A2-maito lypsettiin tilalla omaan tankkiinsa. Nyt sekoittumisvaaraa ei ole, sillä koko karja tuottaa A2-maitoa.
    Kun MT haastatteli Mirva Tikkasta kesällä 2018, A2-maito lypsettiin tilalla omaan tankkiinsa. Nyt sekoittumisvaaraa ei ole, sillä koko karja tuottaa A2-maitoa.  Kuva: Pentti Vänskä
    Maatalous|Maidontuotanto
    26.11.202311:16
    Satu Lehtonen

    MT haastatteli viisi vuotta sitten iisalmelaisen Kurimon tilan emäntää Mirva Tikkasta. Perheen tyttären rajujen iho-oireiden syyksi oli selvinnyt maito.

    Oli hankalaa, kun maitotilan tytär ei voinut juoda maitoa. Laktoosi-intoleranssista ei ollut kyse.

    Tikkanen muisti, että eräällä sukulaismiehellä oli ollut sama vaiva. Mies oli kuitenkin voinut juoda yhden tietyn lehmän maitoa. Miksi?

    Asiaa pohtiessaan Tikkanen törmäsi artikkeliin A2-maidosta.

    Jotkut ihmiset pystyvät juomaan A2-maitoa, vaikka tavallinen maito ei heille sovi.

    Maidon proteiini sisältää yleensä kahta beetakaseiinityyppiä, A1:tä ja A2:ta. Osalla lehmistä on perinnöllinen taipumus tuottaa A2-maitoa, joka ei sisällä lainkaan A1-tyypin beetakaseiinia.

    Jotkut ihmiset pystyvät juomaan A2-maitoa, vaikka tavallinen maito ei heille sovi. Heidän arvioidaan olevan yliherkkiä A1-beetakaseiinille.

    Kurimon karjan kaikista eläimistä lähetettiin karvanäyte Yhdysvaltoihin DNA-testiä varten. Selvisi, että osa on A2-maidon tuottajia. Niiden maitoon siirtyminen vei tyttären oireet.

    Tikkaset alkoivat pohtia, voisiko karjan jalostaa tuottamaan pelkästään A2-maitoa ja olisiko siitä iloa muillekin?

    Osa maidosta menee edelleen Valiolle, osa jalostetaan omassa tilameijerissä.

    Viidessä vuodessa tilalla on tapahtunut paljon. Suunnitelmallisen jalostuksen myötä koko karja eli 15 lypsävää tuottaa nyt pelkästään A2-maitoa. Osa siitä menee edelleen Valiolle, mutta osa jalostetaan omassa tilameijerissä monenlaisiksi tuotteiksi.

    Moni kuluttaja ostaa Kurimon tilameijerin tuotteita varta vasten niiden raaka-aineen eli A2-maidon takia.

    Toiset eivät ole beetakaseiineista koskaan kuulleetkaan, vaan tekevät valintansa puhtaasti maun ja tuotteen muiden ominaisuuksien perusteella.

    Karjanjalostusta alettiin tilalla suunnata uudelleen jo siinä vaiheessa, kun tilameijerin perustamista vasta pohdittiin. A2-sonnien spermaa on hyvin saatavilla, sillä monessa muussa maassa A2-maito on todella iso trendi.

    Myyntikanaviksi muodostuivat Reko-renkaat ja muutama lähiruokaan erikoistunut paikka.

    Meijerin tuotteita aiottiin myydä vähittäiskauppojen kautta, ja neuvottelut paikallisten kauppiaiden kanssa olivat jo pitkällä. Kun tuotanto oli juuri alkamassa, koko Suomi meni koronan takia kiinni.

    Suunnitelmat muuttuivat lennosta: myyntikanaviksi muodostuivat Reko-renkaat ja muutama lähiruokaan erikoistunut paikka.

    Samalla oli muutettava tuotevalikoimaa. Kauppojen kautta olisi mennyt isoja määriä muutamaa harvaa tuotetta, Rekoissa iso valikoima on etu.

    Nyt tilameijeri tuottaa kirnuvoita, oikealla valkosipulilla maustettua valkosipulivoita, leivontaan sopivaa mascarpone-tyyppistä juustoa, piimäjuustoa, rasvatonta piimää, maustamatonta jugurttia sekä tietenkin raakamaitoa.

    Kausituotteena on leivontaan sopiva maitorahka. Sille on kysyntää varsinkin juhlapyhinä.

    Tikkanen kertoo, ettei ruuanlaitto keittiössä häntä liiemmin innosta, mutta meijerillä on toista.

    ”Se on kuin taikaa: että maidosta tulee muutamalla pienellä muutoksella niin monta erilaista hienoa tuotetta!”

    Pariskunta hoitaa sekä karjan että tilameijerin kaksin. Lähivuodet mennään tällä toimintamallilla, Tikkanen kertoo.

    Parin vuoden päästä hänen puolisonsa Pekka Tikkanen on eläkeiässä.

    ”Siinä vaiheessa on isomman miettimisen paikka, jatkanko minä tämän homman pyörittämistä vai mitä tehdään”, Mirva Tikkanen sanoo.

    ”Vaikea vielä sanoa, mikä on maailman- ja maidontuotannon tilanne silloin.”

    Alan tunnetuin kansainvälinen toimija on The a2 Milk Company.

    Kun MT:n toimituksessa keskusteltiin A2-maidosta, kollega kysyi, mistä sitä löytäisi – olisi kiva kokeilla. Emme kuitenkaan keksineet, mistä Helsingin keskustassa asuva sitä saisi.

    Maailmalla A2-maidolla tehdään isoa bisnestä, vaikka tutkimustieto sen terveysvaikutuksista ei olekaan kiistatonta. Esimerkiksi Kiinassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja USA:ssa A2-maidolla on suhteessa suuret markkinat ja meijereillä valmius sen käsittelyyn.

    Alan tunnetuin kansainvälinen toimija on The a2 Milk Company, joka perustettiin Uudessa-Seelannissa vuonna 2000.

    Suomessa A2-maidon jalostus on keskittynyt muutamaan pieneen tilameijeriin. Tuotteita valmistavat ainakin MaitoKarelia, Asikkalan Juustola ja Kurimon tilameijeri.

    Kun puhutaan A1- ja A2-maidosta, kyse on nimenomaan beetakaseiinista eli yhdestä maidon proteiinityypistä, Fabalta kerrotaan. Beetakaseiineihin lukeutuvia proteiineja on yhteensä 13 ja ne jaetaan rakenteensa perusteella A1- ja A2-ryhmään.

    Kaikki proteiinit rakentuvat aminohappojen muodostamasta ketjusta.

    Beetakaseiineihin kuuluvat proteiinit jaetaan A1- ja A2-ryhmiin tietyssä ketjun kohdassa olevan aminohapon perusteella. Tämän yhden aminohapon eron uskotaan vaikuttavan proteiinin kolmiulotteiseen rakenteeseen ja siten sen käyttäytymiseen elimistössä.

    Naudan geeneissä on joko A1- tai A2-alleeli eli geenin vaihtoehtoinen muoto. Jos lehmä on perinyt saman beetakaseiinialleelin molemmilta vanhemmiltaan, se tuottaa maitoonsa vain yhden beetakaseiiniryhmän proteiineja.

    DNA-testillä voidaan selvittää, minkä alleeliparin eläin on perinyt. Vaihtoehtoja on kolme: A1A1, A1A2 ja A2A2. Testejä tekee esimerkiksi Faba.

    Genomitestauksen yhteydessä asia määritetään nykyään automaattisesti kaikilta lypsyrotuisilta eläimiltä, Fabalta kerrotaan. Myös kaikki VikingGeneticsin sonnit testataan beetakaseiinin suhteen.

    Yleinen uskomus on, että A2-maito olisi yleisempää alkuperäisroduilla. Faban tulosten mukaan yli puolet valtarotujenkin eläimistä on saanut A2A2-tuloksen.

    Lisää aiheesta
    • Kurimon tilan perheen tyttärellä todettiin maitoproteiiniallergia altistuksen perusteella. Tavoitteena on, että tilan karja lypsäisi tulevaisuudessa vain A2-maitoa.

      Lapsen rajut iho-oireet muuttivat perhetilan toisenlaisen maidon tuottajaksi

    • Osalla lehmistä on perinnöllinen taipumus tuottaa A1-betakaseiinitonta A2-maitoa.

      Tutkimus: A2-maito helpottaa lasten vatsavaivoja ja parantaa jopa kognitiivisia kykyjä

    • Noin kolmasosa Outi Hännikäisen tilan 30 lehmästä tuottaa A2-maitoa. Kuva on vuodelta 2017: näistä hiehoista on tullut jo lypsylehmiä.

      A2-maidosta tukijalka? Pientilan karjasta kolmasosa lypsää erikoismaitoa – isot meijerit varovaisia

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle