Korona, Ukrainan sota ja lintuinfluenssa – turkisala hakee tietä syväkyykystä ylös
Moni tarhaaja ottaisi luopumissopimuksen vastaan, mutta pitkä jalostustyö turkiseläinten parissa motivoi toisia jatkamaan.Tilaajalle
Lokit ja muut linnut ovat iso riesa turkistarhoilla. Lintujen pääsyä kosketuksiin eläinten kanssa on estetty muun muassa rastasverkoilla. Kuva: Johannes TervoPohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n puheenjohtaja, Esa Rantakangas pitää turkistarhauksen tilannetta tällä haavaa historiallisen vaikeana.
”Voi sanoa, että tämä on vaikein tilanne urani aikana. Koronan ja Ukrainan sodan jälkeen oltiin jo valmiiksi syväkyykyssä”, Rantakangas pohtii.
Uusin elinkeinoa kohdannut ongelma kehkeytyi kesällä, kun tarhoilta löytyi lintuinfluenssaan sairastuneita turkiseläimiä.
Rantakankaan mukaan on selvää, että tästä eteenpäin linnuilta suojautumiseen tarvitaan isoja muutoksia.
Varjotalojen suojaaminen verkoilla lintukosketuksilta on ollut melko yleisesti käytössä, mutta koska se ei ole säädeltyä laissa, suojaukset ovat jääneet joillakuilla varsin kevyiksi tai kokonaan tekemättä.
Käytännössä verkotuksia on Rantakankaan mukaan tehty esimerkiksi varjotalojen räystäältä räystääseen ja oviaukkoon kosketusten estämiseksi.
Täysin ongelmatonta ratkaisua ei Rantakangas vielä ole suojaukseen nähnyt. Verkkojen viritykset joudutaan joka tapauksessa purkamaan pari kertaa vuodessa lannanpoiston yhteydessä. Lumi ja jää eivät myöskään pelaa verkkojen kanssa yhteen.
”Ne eivät yleensä kestä lunta. Ison verkkoteltan rakentaminen varjotalojen harjojen ylle olisi taas varsin haastava homma.”
Tarhauksen lopettaminen suorilta käsin ei useinkaan ole helppo rasti.
Jos velkaa on, ei se konkurssitapauksessa poista vastuita tarhayhtiön omistajilta, joilla on usein omaisuuttaan vakuutena.
”Esimerkiksi safiiriminkkiä ei tämän jälkeen enää ole mistään löydettävissä.” Esa Rantakangas
Joidenkin kymmenien eläinten sairastuminen tarhalla saattaa merkitä tuhansien terveen oloisten minkkien tai kettujen lopettamista.
Mikäli päädytään kaikkien eläinten lopettamiseen lintuinfluenssan takia, on se samalla kuolinisku yrittäjän vuosien ja vuosikymmenten jalostustyölle.
Eläinkohtaisten korvausten euromäärä on vielä auki. Ongelmallista on se, miten siitoseläinten ja kasvatuspentujen arvo määritetään. Perusperiaate on lain mukaan käypä arvo.
”Toistaiseksi mitään varmaa tietoa eläinkohtaisesta korvauksesta ei valtion taholta ole. Uusien siitoseläimien hankkiminen voi olla erittäin hankalaa. Esimerkiksi safiiriminkkiä ei tämän jälkeen enää ole mistään löydettävissä.”
Rantakangas arvioi, että minkkien ja kettujen kanta turkistarhoissa ylittää 500000 yksilöä kummassakin.
Kuluvana vuonna huutokaupoissa on nahkoja myyty kohtalaisen isoja määriä, mutta turkisyrittäjälle hinta on ollut tappiollinen.
Tarhaustoiminnan jatkumiselle tappiollisellakin myynnillä on oma merkityksensä.
”Yrittäjälle jokainen euro on euro. Tarhaustoimintaa on siihen asti, kun muotitalot turkiksia tuotteissaan käyttävät.”
Rantakankaan mukaan osa tarhaajista toivoo luopumistukijärjestelmää, mutta on myös paljon motivoituneita elinkeinonsa jatkajia.
”Ongelma voi olla tarhojen velat, jotka vaikeuttavat luopumista. Velat kuitenkin jäävät.”
120 000 eläintä lopetettava
Korkeapatogeenista H5N1-tyypin lintuinfluenssaa löytyi viimeksi viime viikolla turkistarhalta Kauhavalla, kertoo Ruokavirasto.
Tähän mennessä lopetuspäätös on annettu 13 tartuntatilalle. Yhteensä lopetettavaksi on määrätty noin 120 000 eläintä.
Turkistarhojen läheisyydestä ammuttiin Riistakeskuksen poikkeusluvalla 417 lintua, lähinnä naakkoja.
Lopetukset on saatu päätökseen 10 tarhalla, ja kolmella tarhalla lopetukset ovat olleet käynnissä.
Kaikkiaan Suomessa on noin 400 turkistarhaa, joilla arvioidaan olevan 1,3 miljoonaa turkiseläintä. Syksyn nahkonnan jälkeen eläimiä jää tarhoille noin 300 000.
Suomalaisen turkiselinkeinon viennin arvo oli 232 miljoonaa euroa verovuonna 2022.
Koko elinkeinon arvoketju työllisti noin 1600 henkilöä.
Lähde: Fifur, Riistakeskus
Käyttämättä jääneistä 65 miljoonasta ei apua
Turkistarhaajien tilanne on maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (KD) mukaan haastava ja hän haluaa osoittaa myötätuntonsa heille.
”Turkistarhaajat tulevat saamaan korvauksen, joka vastaa käypää hintaa. Eli Eläintautilain perusteella tehdyistä lopetuksista johtuvat taloudelliset menetykset korvataan sen mukaan”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (KD) kommentoi MT:lle.
”Päätökset on tehty puhtaasti terveysturvallisuuden näkökulmasta. Valitettavasti lopettamispäätösten myötä on menetetty myös jalostusketjuja, joita ei saada takaisin.”
”Monelle tilanne on henkisesti todella raskas. Olen saanut myös viestejä etenkin eläkeikää lähettyviltä tarhaajilta siitä, että lopettamisten myötä on päätetty lopettaa koko yritystoiminta. Tämä on toki ymmärrettävää.”
Voisiko esimerkiksi maatalouden käyttämättä jäänyttä 65 miljoonan euron kriisitukea kanavoida 400 alalla yhä toimivan tarhaajan hyväksi?
”Käyttämättä jääneen kriisituen kohdentamisesta tehdään päätökset lähiaikoina. Kriisituen kohdentamisessa on noudatettava EU-tukiin liittyviä säännöksiä, eivätkä ne mahdollista tuen käyttämistä turkistarhaukseen, koska se ei ole maataloustuen piirissä. Turkistarhaukselle ei makseta tuotantotukea”, Essayah sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi viime perjantaina budjetti-infossa, että täysimääräisten korvausten lisäksi hallituksessa ei ole erillisiä toimia valmistelussa.
”Seuraamme tilannetta tarkasti. Tartunnasta vapaille tarhoille pyritään varmistamaan, ettei tartuntoja tulisikaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
