• Porkkanäkärpästen lentohuippu meneillään Etelä-Suomessa

    Lämmin sää saa porkkanantuholaiset liikkeelle.
    Tilaajalle
    Harsot suojaavat porkkanapeltoa tuholaisilta.
    Harsot suojaavat porkkanapeltoa tuholaisilta.  Kuva: Kimmo Haimi
    Maatalous|Puutarhatuotanto
    27.5.202412:00
    Maija Ala-Siurua

    Lämpösumma on kertynyt viime päivinä nopeasti, joten lämpösummapohjaisen ennustemallin mukaan porkkanakärpäsen ensimmäinen lentohuippu on käynnissä Etelä-Suomessa. Myös porkkanakempin lentoriski on jo kohonnut Lounais-Suomessa. Ennustemallien kartat löytyvät nykyisin osoitteesta https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=kasvinsuojelu.

    Porkkanakärpänen (Psila rosae) on noin puolen senttimetrin pituinen huonekärpästä muistuttava hyönteinen. Aikuiset munivat valkoiset munansa ravintokasvin tyvelle. Munista kuoriutuneet toukat kaivautuvat kasvin juuristoon ja käyttävät sitä ravinnokseen. Sukupolvia on Etelä-Suomessa kaksi, pohjoisemmassa vain yksi. Toukat ovat valkoisia, puolen sentin mittaisia ja rihmamaisia. Porkkanakärpäsen toukka kaivaa porkkanaan käytäviä pilaten juuren.

    Harsojen ja verkkojen levitys heti kylvön jälkeen ehkäisee porkkanakärpäsen muninnan lohkolle. Porkkanakärpästen määrää tarkkaillaan liima-ansoilla, joita sijoitetaan lohkolle 3–5 kappaletta. Lohkojen välillä voi olla suuria eroja porkkanakärpästen määrässä. Porkkanakärpästä torjutaan kemiallisesti.

    Porkkanakemppi (Trioza apicalis) on noin kolmen millimetrin pituinen pitkäsiipinen hyönteinen, joka imee sarjakukkaisten kasvien lehtiä. Talvehtineet aikuiset ovat keväällä porkkanankeltaisia, mutta muuttuvat vihreiksi imettyään ravintoa kasveista. Toukat ovat kellanvihreitä ja litteitä, ja erittävät mesikastetta.

    Kempin imentä aiheuttaa lehtien sykeröitymisen, juurten parroittumisen ja kasvin kasvun pysähtymisen. Lehdet muuttuvat persiljamaisiksi, kasvit jäävät kitukasvuisiksi, ja sato pieneksi.

    Kasvustoja voi suojata kempeiltä harsoilla ja verkoilla, jotka levitetään heti kylvön jälkeen. Kemppien määrää tarkkaillaan liimapyydysten avulla. Kun kemppejä on yksi kappale pyydystä kohden viikon tarkkailuaikana, on kemiallinen torjunta tarpeen.

    Myös kylvöajalla voi ehkäistä ennalta kemppien tuhoja. Porkkanat kannattaa kylvää joko niin aikaisin, että ne ovat 2–3 -lehtiasteella toukokuun lopussa, tai sitten niin myöhään, että ne tulevat taimelle vasta kesäkuussa.

    Lisää aiheesta
    • Hanna Leino ja Mihai Izman lajittelivat tiistaina kotimaista palsternakkaa Vihannes-Laitilan pakkaamossa Uudenkaupungin Kalannissa. Katriina Mäki-Arvela (vas.) kävi kysymässä kuulumisia.

      Kasvintuotanto | Suomalaiset joutuvat pian syömään kallista ulkomaista porkkanaa – sipuliakin riittää vain toukokuulle

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    porkkanakärpänen
    porkkanakemppi
    kasvinsuojelu
    Etelä-Suomi
    porkkana
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle