”15 prosenttia kalteva on melkein tasamaata”
Janne Toivonen mittaa vatupassilla kaltevuutta nurmilohkolla. Koska kaltevuus on yli 15 prosenttia, nitraattiasetus kieltää lannanlevityksen mittauskohdassa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoNitraattiasetus syö vähintään viidenneksen, ehkä peräti neljänneksen lannanlevitysalasta, laskee viljelijä Janne Toivonen asetuksen vaikutuksia omalle tilalleen.
Hänellä on lypsykarjatila Pornaisissa itäisellä Uudellamaalla. Alueella pellot ovat hyvin mäkisiä, ja kaltevuusrajan ylittäviä kohtia on lähes joka lohkolla.
”Meidän mittakaavassa 15 prosentin kaltevuus tarkoittaa melkein tasamaata.”
Toivonen pitää rajoitusta täysin käsittämättömänä, eikä se sovi lainkaan yhteen uuden ympäristökorvauksen ehtojen kanssa.
”Ympäristökorvauksen takia lannanlevityksen vaatima pinta-ala kasvaa. Kaltevuuden aiheuttama rajoitus taas pienentää sitä. Vaatii hyvät välit naapureihin, että lannalle saadaan riittävästi levitysalaa. Jatkossa lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja, että ala riittää. Kuljetuskustannukset tulevat kasvamaan varmasti.”
Tänä vuonna viljelijöille tulee tukuittain uusia vaatimuksia niin muuttuneiden tukiehtojen kuin nitraattiasetuksenkin myötä. Toivonen kertoo kokevansa uusien vaatimusten edessä ensi kerran todellista voimattomuutta.
”Olen opiskellut ja toiminut maaseutuvirkamiehenä, ja tähän asti olen kyllä selvinnyt. Nyt tuntuu mahdottomalta. Miten tässä enää pystyy tuottamaan rehua ja maitoa ja selviämään lannan kanssa?”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat