Viljelijäkysely: Vilja- ja öljykasviala pienenee tänä kesänä, kesantoala kasvaa

Kevätviljojen pinta-alan ennustetaan kotimaassa pienenevän viime vuodesta. Tiedot ilmenevät Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) Kantar TNS Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä.

Myös öljykasvien yhteisala vähenee, jos viljelijöiden suunnitelmat toteutuvat. Syysvilja-ala sen sijaan kasvaa, jos talvituhoja ei pahemmin ilmene.

Viljelyn heikko kannattavuus ja laskeneet tuottajahinnat lisäävät kesantojen, viherlannoitusnurmien ja luonnonhoitopeltojen määrää.

Ohra-alan ennustetaan laskevan yhteensä neljä prosenttia viime vuodesta. Vuosi sitten rehu- ja mallasohraa oli yhteensä 429 200 hehtaaria. Nyt ennuste on 411 700 hehtaaria.

Kauraa oli viime kesänä 335 400 hehtaaria. Ennuste tulevalle kesälle on 329 400 hehtaaria.

Kevätvehnälle ennustetaan tuntuvaa pudotusta, mutta syysvehnän ala sen sijaan nousee. Kevätvehnälle kylvöaikeet ovat nyt 155 100 hehtaaria. Viime kesänä sitä oli 195 100 hehtaaria.

Syysvehnää oli viime vuonna talvituhojen jälkeen 35 900 hehtaaria. Nyt ennuste on 74 100 hehtaaria.

Ruisalan ennustetaan nousevan 31 100 hehtaariin viime kesän 20 100 hehtaarista.

Kevätrypsin pinta-alan ennustetaan tippuvan 20 300 hehtaariin, kun viime kesänä sitä oli 31 400 hehtaaria. Kevätrapsiala kasvaisi 800 hehtaaria 10 000 hehtaariin. Syysöljykasveja arvioidaan olevan 6 000 hehtaaria, kun vuosi sitten ala jäi 2 000 hehtaariin.

Herneelle ennustetaan viiden prosentin kasvua 36 300 hehtaariin.

Kesantojen ja ympäristönurmien pinta-alan ennustetaan kasvavan yhteensä 14 prosenttia viime vuodesta. Kesantoala kasvaisi 7 800 hehtaaria 77 400 hehtaariin.

Ympäristönurmien ala nousisi 20 600 hehtaarilla 159 200 hehtaariin. Tällöin kesannolla ja ympäristönurmilla olisi noin 10 prosenttia Suomen kokonaispeltoalasta.

Ennusteen pohjana oleva viljelijäkysely on tehty tammi–helmikuun aikana. Viime aikojen ja tulevien viikkojen markkinakehitys voi vielä vaikuttaa kylvöpäätöksiin.

Ukrainan viljaviennin Mustanmeren kautta turvaavan vientikäytävän jatkosta käytiin viime viikolla neuvotteluja. Lauantaina Ukraina ilmoitti, että sopimusta jatketaan 120 päivällä. Sopimus olisi umpeutunut lauantaina.

Venäjä sen sijaan ilmoitti Reutersin mukaan myöhemmin lauantaina hyväksyvänsä sopimuksen jatkamisen 60 päiväksi, minkä jälkeen se haluaa tarkastella ovatko sen vaatimukset täyttyneet.

Venäjä on vaatinut sopimuksen jatkon ehtona, että sen maataloustuotteiden vienniltä poistetaan esteet. Venäjän maatalousvientiin ei kohdistu suoria pakotteita, mutta esimerkiksi pankkeihin kohdistetut pakotteet vaikuttavat vientiin maksuliikenteen kautta.

Ukraina olisi halunnut sopimuksen kerralla vuoden mittaiseksi, mutta vähintään 120 päiväksi. Neuvotteluja välittävä Turkki tuki 120 päivän tavoitetta.

Reuters analysoi aiemmin viime viikolla, että jos sopimus jatkuu vain 60 päivää, voi se vähentää ostajien kiinnostusta hankkia viljaa Ukrainasta. Mitä lyhyempi aika on tiedossa, sitä suurempi riski on sille, että laivat jäävät jumiin Ukrainaan, jos jatkosopimukset jälleen hankaloituvat.

Euronext-viljapörssissä toukokuun vehnäfutuuri liikkui viime viikolla 270 euron molemmin puolin. Toukokuun rapsifutuuri laski viikon aikana alle 480 euron tonnilta.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC on laatinut ensimmäisen arvionsa kauden 2023/2024 maailman viljasadosta ja kulutuksesta. Ennusteessa vehnäsato hieman pienenisi kuluvan kauden ennätyksestä.

Maissisadon ennustetaan kasvavan kuluvasta kaudesta, mutta jäävän kauden 2021/2022 ennätyssatoa pienemmäksi. Soijasadon ennustetaan nousevan ennätykseen kaudella 2023/2024.

Viljan ja soijan kulutuksen ennustetaan kasvavan tulevalla kaudella. Varastotilanne pysyy siten tiukahkona.