Aku Aspila kertoo, miksi punasipuli otettiin keltasipulin rinnalle viljelyyn

Sateisena tiistaipäivänä pälkäneläisen Aspilan tilan pelloilla on rauhallista. Työlistalla olisi kasvinsuojeluruiskutuksia, mutta ne odottelevat nyt poutia. Sen sijaan sipulipakkaamossa on täysi tohina päällä. Yrittäjä Lauri Aspila siirtelee valtavia sipulilaatikoita trukilla kylmiöstä lajittelulinjastolle ja takaisin.

Pakkaamossa tuoksuu juuri sellaiselta kuin voi arvata. Sipulien rikkiyhdisteet saavat kyyneleet kihoamaan silmiin.

”Siihen tottuu”, naurahtaa tilan toinen yrittäjä Aku Aspila.

Käynnissä on viime satokauden keltasipulin kauppakunnostus. Sipulit ajetaan koneen läpi, joka puhdistaa erästä enimmät mullat ja irtoavat kuoret sekä kaupan hyllylle kelpaamattomat, liian pienet sipulit. Sipulit käyvät vielä lajittelupöydällä, jossa ne käydään käsin läpi. Seuraavana päivänä vuorossa on puhtaiden sipuleiden pussittaminen kuluttajille tuttuihin verkkopusseihin.

Aku Aspila sipulien lajittelupöydän ääressä. Kuva: Rami Marjamäki

Lauri Aspila vastaa tilan sipulipakkaamon toiminnasta. Kuva: Rami Marjamäki

Aspilan tila toimittaa sipulia Tampereen seudun Prismoihin. Kuvassa Aku ja Lauri Aspila. Kuva: Rami Marjamäki

Säät ovat olleet sipulille tänä vuonna melko suotuisia. Istutukseen päästiin toukokuun alussa, ja kevätkosteus varmisti sen, ettei kesäkuun kuiva jakso jarruttanut kasvua.

”Meillä on sadetusvalmius osalle lohkoista”, kertoo Aku Aspila. Viimeksi sadetuslaitteet ovat käyneet pelloilla kaksi vuotta sitten. Juhannusviikolla Aspila oli jo valmiina kaivamaan laitteet naftaliinista, mutta sateita saatiin lopulta juuri sopivasti.

Heinäkuun kylmähköt ja sateiset säät eivät tässä vaiheessa kasvukautta aiheuta sipulille haittaa.

”Sipuli kestää niin kauan märkyyttä, kunnes pelto ei enää läpäise vettä”, Aku Aspila sanoo.

Tänä vuonna tilalla on ensimmäistä kertaa kokeilussa keltasipulin rinnalla punasipulia. Pellolla sipulin lajikkeen vaihtumisen huomaa, sillä punasipulin naatti on aavistuksen vihreämpi kuin keltaisella sisarellaan.

Punasipuli on Aspilan mukaan hieman keltaista haastavampi viljellä, sillä Suomen olosuhteisiin sopivia lajikkeita on käytännössä yksi. Se kuitenkin valikoitui Aspilan tilan viljelyyn taloudellisista ja logistista syistä.

”Varastokapasiteetti on nyt sellainen, että pystymme myymään sipulia ympäri vuoden ja vähän yli. Optimaalisinta olisi, että vanha erä loppuu ja väliin jäisi kuukauden hengähdystauko ennen kuin syksyn nostot alkavat.”

Tila on toimittanut keltasipulia Tampereen alueen Prismoihin. Kätevintä oli ottaa rinnalle punasipuli samaan jakeluun ja kasvattaa myyntiä sitä kautta.

Sipulilajikkeen vaihtumisen huomaa pellolla naatin väristä. Kuva: Rami Marjamäki

Punasipuli on Aku Aspilan mukaan haastavampi viljellä kuin keltasipuli, mutta punainen on koosta päätellen menestynyt hyvin tänä kesänä. Kuva: Rami Marjamäki

Tilalla tehtiin viime vuonna sukupolvenvaihdos, jossa vetovastuun ottivat kolme veljestä Aku, Eino ja Lauri. Työnjako on selvä: Eino hoitaa käytännön viljelypuolta; Lauri vastaa sipulipakkaamosta sekä koneiden huollosta ja kunnossapidosta ja Akun harteilla ovat talous ja tietotekniikka.

Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tilalla laajennettiin sipulipakkaamoa, minkä myötä varastokapasiteetti kasvoi 50 prosenttia. Nyt tavoitteena on tehostaa tilan toimintaa.

”Ajatuksena ei ole lähteä hakemaan uusia tuotteita, vaan yritämme panostaa niihin mitä nyt on”, Aku Aspila sanoo.

”Pidemmän aikavälin tavoite on tarkastella sitä, kuinka paljon pystyisimme pitämään töissä ulkopuolista työvoimaa ja vapauttaa itseämme muihin tehtäviin.”

Kasvukausi pelloilla vaatii jatkuvaa tarkkailua ja paljon työtä. Samaan aikaan työ sipulipakkaamossa on intensiivistä. Vaikka koneet lajittelevat ja puhdistavat, jokainen sipuli kulkee lopulta ihmisen käsien kautta.

Pälkäneen rauniokirkon maisemista löytyy liki kaikki Aspilan tilan viljelykierrossa olevat kasvit. Kuva: Rami Marjamäki