Lintuinfluenssa leviää Saksassa ennätysvauhtia – rokotusten lisäämistä vaaditaan

Lintuinfluenssatartuntojen ja niiden vuoksi lopetetun siipikarjan määrät ovat Saksassa nousemassa hyvää vauhtia yli vuoden 2021 ennätyslukujen.

Karjaeläinten terveyttä ja hyvinvointia tutkiva Friedrich-Loeffler-instituutti (FLI) arvioi jo marraskuun alussa, että epidemian vuoksi noin kahden miljoonan lopetetun linnun raja saavutetaan vielä vuoden loppuun mennessä.

Mitään merkkiä siitä, että taudin leviäminen hidastuisi vuodenvaihteen jälkeen ei instituutin asiantuntijoiden mukaan ole näköpiirissä.

Saksa ei ole ongelman kanssa yksin. Tauti ravistelee siipikarja-alaa myös Ranskassa, Puolassa ja Hollannissa.

Eri maiden viranomaislähteiden antamien tietojen perusteella pelkästään lokakuussa rekisteröitiin 20 Euroopan maassa yhteensä noin 300 tartuntatapausta. Määrä on todennäköisesti paljon suurempi ja leviämisvauhdin odotetaan vain kiihtyvän.

Lintuinfluenssaa on havaittu erityisen paljon Saksassa, Ranskassa, Puolassa ja Hollannissa. Kuva on eteläsaksalaiselta kalkkunatilalta. Kuva: Oliver Bodmer

Kuluvan vuoden epidemia on monella tapaa poikkeuksellinen.

”Aikaisemmin lintuinfluenssatapauksia todettiin vain talvella. Nyt erityisesti luonnonvaraisten lintujen tartuntoja on ollut lähes vuoden ympäri”, espanjalaisen riista- ja villieläintutkimuslaitoksen asiantuntija Ursula Höfle painotti saksalaisessa Der Spiegel -aikakauslehdessä muutama viikko sitten.

Nyt meneillään oleva influenssa-aalto lähti Saksassa liikkeelle jo heinäkuussa.

Tautia levittävät luonnonvaraiset linnut ja aivan erityisesti kurjet. Myös se on ollut tähän asti Euroopassa harvinaista. Havaintoja tartunnan saaneista kurjista on tehty aikaisemmin ennen muuta Unkarissa.

Viranomaisten mukaan Saksassa kurkiparvet ovat saaneet erityisen paljon tartuntoja maissisänkipelloilta, missä on laidunnettu siipikarjaa. Etelään talveksi lentävien kurkien ja muiden muuttolintujen mukana lintuinfluenssa leviää nyt kohti Etelä-Saksaa ja Etelä-Eurooppaa.

Saksan luonnonsuojeluliiton mielestä koko ongelman ydin on siinä, ettei määräyksiä siipikarjan laiduntamiskielloista noudateta, vaan tartunnan saaneita lintuja laidunnetaan nimenomaan maissipelloilla, missä muuttolennoilla olevat kurjet mielellään pysähtyvät.

Erityisesti kurjet ovat tänä vuonna levittäneet lintuinfluenssaa Saksassa. Kuvan kurjet ovat Alajärveltä Etelä-Pohjanmaalta. Kuva: Jarno Mela

Ranskassa ja Hollannissa on siipikarjantuotantoa piinaavien toistuvien epidemioiden torjumisessa otettu käyttöön järeämpiä keinoja. Ranskassa erityisesti ankkoja on rokotettu lintuinfluenssaa vastaan jo pidemmän aikaa. Hollannissa on käynnissä rokotuskokeilu munivien kanojen kanssa.

Kiinassa ja Meksikossa siipikarjan rokottaminen on vielä yleisempää kuin Euroopassa.

Rokotuksiin ylipäätään kriittisesti suhtautuvassa Saksassa tullaan myös siipikarjan rokottamisen kanssa jälkijunassa. Eläinterveyden keskusliiton (BfT) mukaan paine rokotusohjelmien käynnistämiseksi kuitenkin kasvaa.

”Rokotuksilla voidaan välttää ainakin osa niistä kustannuksista, joita syntyy, kun suuria määriä siipikarjaa joudutaan lopettamaan. Samalla pystytään myös varmistamaan munien ja siipikarjan lihan saatavuus”, BfT:n toimitusjohtaja Sabine Schüller tähdentää Agrarheute-verkkolehdessä.

Saksan siipikarjaliiton mukaan meneillään oleva epidemia ei vielä näy kanamunien ja siipikarjalihan hinnoissa. Jo tiedossa olevaa ensi vuoden alun hintojen nousua lintuinfluenssan aiheuttama tuotannon supistuminen saattaa kiihdyttää, vaikka nousu perustuu ennen muuta uusiin sopimushintoihin.

Parhaillaan Euroopassa leviää H5N1-lintuinfluenssavirus, joka on ainakin toistaiseksi vaaraton ihmisille, mutta se tarttuu nisäkkäisiin.

Lintuinfluenssan leviämistä yritetään Saksassa estää tartuntatilojen eristämisellä ja laiduntamiskielloilla. Kuva: DPA / Lehtikuva

Tutkijat ovat kuitenkin huolissaan H9N2-variantista, johon näyttäisi kasautuvan ihmiseltä ihmiselle tartunnan mahdollistavia geenimuunnoksia. Näistä muunnoksista on kerrottu muiden muassa Emerging Microbes & Infections -tiedelehdessä.

Mitä lähemmäs ihmistä lintuinfluenssavirukset asiantuntijoiden mukaan tulevat, sitä suuremmaksi kasvaa linnuista alkunsa saavan pandemian riski.